suur

From Dutch zuur, from Middle Dutch suur, from Old Dutch sūr, from Proto-West Germanic *sūr, from Proto-Germanic *sūraz, from Proto-Indo-European *súHros.

• IPA^(key): /syr/, [syːr]

• audio

  (file)

suur (attributive sure, comparative suurder, superlative suurste)

1. sour
2. acidic

suur (plural sure, diminutive suurtjie)

1. acid

• 2007. The UCLA Phonetics Lab Archive. Los Angeles, CA: UCLA Department of Linguistics.

• souer (Moselle Franconian)

From Middle High German and Old High German sūr.

• IPA^(key): /zuə̯/

suur (masculine suure, feminine suur, comparative suurer, superlative et suurste)

1. (Ripuarian) sour

• suure Kappes

From Proto-Finnic *suuri, from Indo-European. Cognates include Finnish suuri.

suur (genitive suure, partitive suurt, comparative suurem, superlative kõige suurem or suurim)

1. large, big

• suuri

From Proto-Finnic *suuri. Cognates include Finnish suuri and Estonian suur.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsuːr/, [ˈs̠uːr]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsuːr/, [ˈʃuːr]
• Rhymes: -uːr
• Hyphenation: suur

suur (comparative suuremp)

1. big
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 25:

     Joki ono suur.

     The river is big.

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Mänimmä yli peenen joen, yli suuren niityn mänimmä.

     We crossed a small river, we crossed a big meadow.

2. great
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Loonnontiijool on meitä vart suur merkitös.

     Natural science has a great significance to us.

3. strong
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Naapurikeeliin, suomen, viron ja vadjan keeliin kera iƶoran keeli ono siottu oman strukturan, fonettisen, äänisostavan, kautta, mut iƶoran keeleel ono suur yhtehös i karjalan keelen kera.

     The Ingrian language is related to its neighbouring languages, Finnish, Estonian and Votic, through [its] own structure, that of phonetics, the inventory of sounds, but the Ingrian language has a strong connection with the Karelian language, too.

4. loud
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 55:

     Lapset suuren möryn kera lumimäes tiukkaa.

     The children play on the sledging hill with a loud shout.

5. (typography) uppercase, capital
   • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Joka uutta meelt alkakaa kirjuttaa suurel bukvaal i loppuu pankaa tocka.

     Start writing each new thought with a capital letter and at the end put a period.

• (loud): väkövä

• (antonym(s) of “big”): peeni (“small”)

• äänekäs (“noisy, loud”)

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 88
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 553
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 77

From Old Frisian *sūr, from Proto-West Germanic *sūr.

suur

1. sour
2. acidic

• Audio

  (file)

suur

1. to be full, to not be hungry

   Antonym: xiif

Omar Ka (2018) Nanu Dégg Wolof, National African Language Resource Center, →ISBN, page 100