emäntä

See also: emanta

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *emäntä. Equivalent to emä +‎ -ntä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mæn̪t̪æ]
  • Rhymes: -emæntæ
  • Syllabification(key): e‧män‧tä

Noun

emäntä

  1. mistress, lady (of a household or estate)
  2. housewife (especially of a farm)
  3. hostess
  4. matron (female domestic manager of an institution)
  5. (colloquial) wife, old lady, missus (one's female partner; the tone is slightly jocular but well-meaning)

Usage notes

The word emäntä in the sense "housewife" usually implies a working partnership in the running of a farm or similar establishment. The word for an urban or suburban housewife is kotirouva.

Declension
Inflection of emäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative emäntä emännät
genitive emännän emäntien
partitive emäntää emäntiä
illative emäntään emäntiin
singular plural
nominative emäntä emännät
accusative nom. emäntä emännät
gen. emännän
genitive emännän emäntien
emäntäinrare
partitive emäntää emäntiä
inessive emännässä emännissä
elative emännästä emännistä
illative emäntään emäntiin
adessive emännällä emännillä
ablative emännältä emänniltä
allative emännälle emännille
essive emäntänä emäntinä
translative emännäksi emänniksi
abessive emännättä emännittä
instructive — emännin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of emäntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative emäntäni emäntäni
accusative nom. emäntäni emäntäni
gen. emäntäni
genitive emäntäni emäntieni
emäntäinirare
partitive emäntääni emäntiäni
inessive emännässäni emännissäni
elative emännästäni emännistäni
illative emäntääni emäntiini
adessive emännälläni emännilläni
ablative emännältäni emänniltäni
allative emännälleni emännilleni
essive emäntänäni emäntinäni
translative emännäkseni emännikseni
abessive emännättäni emännittäni
instructive — —
comitative — emäntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative emäntäsi emäntäsi
accusative nom. emäntäsi emäntäsi
gen. emäntäsi
genitive emäntäsi emäntiesi
emäntäisirare
partitive emäntääsi emäntiäsi
inessive emännässäsi emännissäsi
elative emännästäsi emännistäsi
illative emäntääsi emäntiisi
adessive emännälläsi emännilläsi
ablative emännältäsi emänniltäsi
allative emännällesi emännillesi
essive emäntänäsi emäntinäsi
translative emännäksesi emänniksesi
abessive emännättäsi emännittäsi
instructive — —
comitative — emäntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative emäntämme emäntämme
accusative nom. emäntämme emäntämme
gen. emäntämme
genitive emäntämme emäntiemme
emäntäimmerare
partitive emäntäämme emäntiämme
inessive emännässämme emännissämme
elative emännästämme emännistämme
illative emäntäämme emäntiimme
adessive emännällämme emännillämme
ablative emännältämme emänniltämme
allative emännällemme emännillemme
essive emäntänämme emäntinämme
translative emännäksemme emänniksemme
abessive emännättämme emännittämme
instructive — —
comitative — emäntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative emäntänne emäntänne
accusative nom. emäntänne emäntänne
gen. emäntänne
genitive emäntänne emäntienne
emäntäinnerare
partitive emäntäänne emäntiänne
inessive emännässänne emännissänne
elative emännästänne emännistänne
illative emäntäänne emäntiinne
adessive emännällänne emännillänne
ablative emännältänne emänniltänne
allative emännällenne emännillenne
essive emäntänänne emäntinänne
translative emännäksenne emänniksenne
abessive emännättänne emännittänne
instructive — —
comitative — emäntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative emäntänsä emäntänsä
accusative nom. emäntänsä emäntänsä
gen. emäntänsä
genitive emäntänsä emäntiensä
emäntäinsärare
partitive emäntäänsä emäntiään
emäntiänsä
inessive emännässään
emännässänsä		 emännissään
emännissänsä
elative emännästään
emännästänsä		 emännistään
emännistänsä
illative emäntäänsä emäntiinsä
adessive emännällään
emännällänsä		 emännillään
emännillänsä
ablative emännältään
emännältänsä		 emänniltään
emänniltänsä
allative emännälleen
emännällensä		 emännilleen
emännillensä
essive emäntänään
emäntänänsä		 emäntinään
emäntinänsä
translative emännäkseen
emännäksensä		 emännikseen
emänniksensä
abessive emännättään
emännättänsä		 emännittään
emännittänsä
instructive — —
comitative — emäntineen
emäntinensä

Derived terms
compounds

See also

Further reading

Ingrian
Kunigas ja emäntä (2).

Etymology

From Proto-Finnic *emäntä. Cognates include Finnish emäntä and Estonian emand.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænd̥æ]
  • (Hevaha) IPA(key): /ˈemæntæ/, [ˈe̞mænd̥æ]
  • Rhymes: -emænt, -emæntæ
  • Hyphenation: e‧män‧tä

Noun

emäntä

  1. lady of the house
  2. (card games) queen

Declension
Declension of emäntä (type 3/koira, nt-nn gradation)
singular plural
nominative emäntä emännät
genitive emännän emäntiin
partitive emäntää emäntiä
illative emäntää emäntii
inessive emännääs emänniis
elative emännäst emännist
allative emännälle emännille
adessive emännääl emänniil
ablative emännält emännilt
translative emännäks emänniks
essive emäntännä, emäntään emäntinnä, emäntiin
exessive1) emäntänt emäntint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

Coordinate terms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 33
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 25
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.