yläkanttiin

Finnish

Etymology

Illative singular of ylä- +‎ kantti.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈylæˌkɑntːiːn/, [ˈylæˌkɑ̝n̪t̪ːiːn]
Rhymes: -ɑntːiːn
Syllabification^(key): y‧lä‧kant‧tiin

Adverb

yläkanttiin (colloquial)

highballed, onto the upper end

Inflection

→○	illative	yläkanttiin
○	inessive	yläkantissa
○→	elative	–

Further reading

“yläkanttiin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.