vingerrellä

Ingrian

Etymology

From vingertää (“to squirm”) +‎ -ellä.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiŋɡerːelːæ/, [ˈʋiŋɡərːe̞lʲː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiŋɡerːelːæ/, [ˈʋiŋɡ̊e̞rˌre̞lːæ]
  • Rhymes: -iŋɡerːelː, -elːæ
  • Hyphenation: vin‧ger‧rel‧lä

Verb

vingerrellä

  1. (intransitive) to squirm, writhe

Conjugation
Conjugation of vingerrellä (type 12/kuulla, rt-rr gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vingertelen en vingertele 1st singular oon vingerrelt, oon vingerrellyt en oo vingerrelt, en oo vingerrellyt
2nd singular vingertelet et vingertele 2nd singular oot vingerrelt, oot vingerrellyt et oo vingerrelt, et oo vingerrellyt
3rd singular vingertellöö ei vingertele 3rd singular ono vingerrelt, ono vingerrellyt ei oo vingerrelt, ei oo vingerrellyt
1st plural vingertelemmä emmä vingertele 1st plural oomma vingerrelleet emmä oo vingerrelleet
2nd plural vingertelettä että vingertele 2nd plural ootta vingerrelleet että oo vingerrelleet
3rd plural vingertellööt1), vingertelevät2), vingerrellää evät vingertele, ei vingerrellä 3rd plural ovat vingerrelleet evät oo vingerrelleet, ei oo vingerrelty
impersonal vingerrellää ei vingerrellä impersonal ono vingerrelty ei oo vingerrelty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular vingertelin en vingerrelt, en vingerrellyt 1st singular olin vingerrelt, olin vingerrellyt en olt vingerrelt, en olt vingerrellyt
2nd singular vingertelit et vingerrelt, et vingerrellyt 2nd singular olit vingerrelt, olit vingerrellyt et olt vingerrelt, et olt vingerrellyt
3rd singular vingerteli ei vingerrelt, ei vingerrellyt 3rd singular oli vingerrelt, oli vingerrellyt ei olt vingerrelt, ei olt vingerrellyt
1st plural vingertelimmä emmä vingerrelleet 1st plural olimma vingerrelleet emmä olleet vingerrelleet
2nd plural vingertelittä että vingerrelleet 2nd plural olitta vingerrelleet että olleet vingerrelleet
3rd plural vingertelliit1), vingertelivät2), vingerreltii evät vingerrelleet, ei vingerrelty 3rd plural olivat vingerrelleet evät olleet vingerrelleet, ei olt vingerrelty
impersonal vingerreltii ei vingerrelty impersonal oli vingerrelty ei olt vingerrelty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vingertelisin en vingertelis 1st singular olisin vingerrelt, olisin vingerrellyt en olis vingerrelt, en olis vingerrellyt
2nd singular vingertelisit, vingertelliist1) et vingertelis 2nd singular olisit vingerrelt, olisit vingerrellyt et olis vingerrelt, et olis vingerrellyt
3rd singular vingertelis ei vingertelis 3rd singular olis vingerrelt, olis vingerrellyt ei olis vingerrelt, ei olis vingerrellyt
1st plural vingertelisimmä emmä vingertelis 1st plural olisimma vingerrelleet emmä olis vingerrelleet
2nd plural vingertelisittä että vingertelis 2nd plural olisitta vingerrelleet että olis vingerrelleet
3rd plural vingertelisiit1), vingertelisivät2), vingerreltäis evät vingertelis, ei vingerreltäis 3rd plural olisivat vingerrelleet evät olis vingerrelleet, ei olis vingerrelty
impersonal vingerreltäis ei vingerreltäis impersonal olis vingerrelty ei olis vingerrelty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular vingertele elä vingertele 2nd singular oo vingerrelt, oo vingerrellyt elä oo vingerrelt, elä oo vingerrellyt
3rd singular vingerrelköö elköö vingerrelkö 3rd singular olkoo vingerrelt, olkoo vingerrellyt elköö olko vingerrelt, elköö olko vingerrellyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural vingerrelkää elkää vingerrelkö 2nd plural olkaa vingerrelleet elkää olko vingerrelleet
3rd plural vingerrelkööt elkööt vingerrelkö, elköö vingerreltäkö 3rd plural olkoot vingerrelleet elkööt olko vingerrelleet, elköö olko vingerrelty
impersonal vingerreltäköö elköö vingerreltäkö impersonal olkoo vingerrelty elköö olko vingerrelty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular vingerrellen en vingerrelle
2nd singular vingerrellet et vingerrelle
3rd singular vingerrellöö ei vingerrelle
1st plural vingerrellemmä emmä vingerrelle
2nd plural vingerrellettä että vingerrelle
3rd plural vingerrellööt evät vingerrelle, ei vingerreltäne
impersonal vingerreltänöö ei vingerreltäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vingerrellä present vingertelevä vingerreltävä
2nd inessive vingerrellees past vingerrelt, vingerrellyt vingerrelty
instructive vingerrellen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (vingerrelkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative vingertelömää
inessive vingertelömääs
elative vingertelömäst
abessive vingertelömätä
4th nominative vingertelömiin
partitive vingertelömistä, vingertelömist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 668
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.