tunnuttaminen

Finnish

Etymology

tunnuttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtunːutːɑminen/, [ˈt̪unːut̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): tun‧nut‧ta‧mi‧nen

Noun

tunnuttaminen

  1. verbal noun of tunnuttaa
    1. feeding a cow more in preparation for calving

Declension

Inflection of tunnuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tunnuttaminen tunnuttamiset
genitive tunnuttamisen tunnuttamisten
tunnuttamisien
partitive tunnuttamista tunnuttamisia
illative tunnuttamiseen tunnuttamisiin
singular plural
nominative tunnuttaminen tunnuttamiset
accusative nom. tunnuttaminen tunnuttamiset
gen. tunnuttamisen
genitive tunnuttamisen tunnuttamisten
tunnuttamisien
partitive tunnuttamista tunnuttamisia
inessive tunnuttamisessa tunnuttamisissa
elative tunnuttamisesta tunnuttamisista
illative tunnuttamiseen tunnuttamisiin
adessive tunnuttamisella tunnuttamisilla
ablative tunnuttamiselta tunnuttamisilta
allative tunnuttamiselle tunnuttamisille
essive tunnuttamisena tunnuttamisina
translative tunnuttamiseksi tunnuttamisiksi
instructive tunnuttamisin
abessive tunnuttamisetta tunnuttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnuttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnuttamiseni tunnuttamiseni
accusative nom. tunnuttamiseni tunnuttamiseni
gen. tunnuttamiseni
genitive tunnuttamiseni tunnuttamisteni
tunnuttamisieni
partitive tunnuttamistani tunnuttamisiani
inessive tunnuttamisessani tunnuttamisissani
elative tunnuttamisestani tunnuttamisistani
illative tunnuttamiseeni tunnuttamisiini
adessive tunnuttamisellani tunnuttamisillani
ablative tunnuttamiseltani tunnuttamisiltani
allative tunnuttamiselleni tunnuttamisilleni
essive tunnuttamisenani tunnuttamisinani
translative tunnuttamisekseni tunnuttamisikseni
instructive
abessive tunnuttamisettani tunnuttamisittani
comitative tunnuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnuttamisesi tunnuttamisesi
accusative nom. tunnuttamisesi tunnuttamisesi
gen. tunnuttamisesi
genitive tunnuttamisesi tunnuttamistesi
tunnuttamisiesi
partitive tunnuttamistasi tunnuttamisiasi
inessive tunnuttamisessasi tunnuttamisissasi
elative tunnuttamisestasi tunnuttamisistasi
illative tunnuttamiseesi tunnuttamisiisi
adessive tunnuttamisellasi tunnuttamisillasi
ablative tunnuttamiseltasi tunnuttamisiltasi
allative tunnuttamisellesi tunnuttamisillesi
essive tunnuttamisenasi tunnuttamisinasi
translative tunnuttamiseksesi tunnuttamisiksesi
instructive
abessive tunnuttamisettasi tunnuttamisittasi
comitative tunnuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnuttamisemme tunnuttamisemme
accusative nom. tunnuttamisemme tunnuttamisemme
gen. tunnuttamisemme
genitive tunnuttamisemme tunnuttamistemme
tunnuttamisiemme
partitive tunnuttamistamme tunnuttamisiamme
inessive tunnuttamisessamme tunnuttamisissamme
elative tunnuttamisestamme tunnuttamisistamme
illative tunnuttamiseemme tunnuttamisiimme
adessive tunnuttamisellamme tunnuttamisillamme
ablative tunnuttamiseltamme tunnuttamisiltamme
allative tunnuttamisellemme tunnuttamisillemme
essive tunnuttamisenamme tunnuttamisinamme
translative tunnuttamiseksemme tunnuttamisiksemme
instructive
abessive tunnuttamisettamme tunnuttamisittamme
comitative tunnuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnuttamisenne tunnuttamisenne
accusative nom. tunnuttamisenne tunnuttamisenne
gen. tunnuttamisenne
genitive tunnuttamisenne tunnuttamistenne
tunnuttamisienne
partitive tunnuttamistanne tunnuttamisianne
inessive tunnuttamisessanne tunnuttamisissanne
elative tunnuttamisestanne tunnuttamisistanne
illative tunnuttamiseenne tunnuttamisiinne
adessive tunnuttamisellanne tunnuttamisillanne
ablative tunnuttamiseltanne tunnuttamisiltanne
allative tunnuttamisellenne tunnuttamisillenne
essive tunnuttamisenanne tunnuttamisinanne
translative tunnuttamiseksenne tunnuttamisiksenne
instructive
abessive tunnuttamisettanne tunnuttamisittanne
comitative tunnuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnuttamisensa tunnuttamisensa
accusative nom. tunnuttamisensa tunnuttamisensa
gen. tunnuttamisensa
genitive tunnuttamisensa tunnuttamistensa
tunnuttamisiensa
partitive tunnuttamistaan
tunnuttamistansa
tunnuttamisiaan
tunnuttamisiansa
inessive tunnuttamisessaan
tunnuttamisessansa
tunnuttamisissaan
tunnuttamisissansa
elative tunnuttamisestaan
tunnuttamisestansa
tunnuttamisistaan
tunnuttamisistansa
illative tunnuttamiseensa tunnuttamisiinsa
adessive tunnuttamisellaan
tunnuttamisellansa
tunnuttamisillaan
tunnuttamisillansa
ablative tunnuttamiseltaan
tunnuttamiseltansa
tunnuttamisiltaan
tunnuttamisiltansa
allative tunnuttamiselleen
tunnuttamisellensa
tunnuttamisilleen
tunnuttamisillensa
essive tunnuttamisenaan
tunnuttamisenansa
tunnuttamisinaan
tunnuttamisinansa
translative tunnuttamisekseen
tunnuttamiseksensa
tunnuttamisikseen
tunnuttamisiksensa
instructive
abessive tunnuttamisettaan
tunnuttamisettansa
tunnuttamisittaan
tunnuttamisittansa
comitative tunnuttamisineen
tunnuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.