suuntaaminen

Finnish

Etymology

suunnata +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsuːntɑːminen/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): suun‧taa‧mi‧nen

Noun

suuntaaminen

  1. verbal noun of suunnata
    1. directing
    2. targeting, aiming
    3. heading (moving in a specific direction)
    4. (artificial intelligence) alignment

Declension
Inflection of suuntaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suuntaaminen suuntaamiset
genitive suuntaamisen suuntaamisten
suuntaamisien
partitive suuntaamista suuntaamisia
illative suuntaamiseen suuntaamisiin
singular plural
nominative suuntaaminen suuntaamiset
accusative nom. suuntaaminen suuntaamiset
gen. suuntaamisen
genitive suuntaamisen suuntaamisten
suuntaamisien
partitive suuntaamista suuntaamisia
inessive suuntaamisessa suuntaamisissa
elative suuntaamisesta suuntaamisista
illative suuntaamiseen suuntaamisiin
adessive suuntaamisella suuntaamisilla
ablative suuntaamiselta suuntaamisilta
allative suuntaamiselle suuntaamisille
essive suuntaamisena suuntaamisina
translative suuntaamiseksi suuntaamisiksi
abessive suuntaamisetta suuntaamisitta
instructive — suuntaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suuntaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative suuntaamiseni suuntaamiseni
accusative nom. suuntaamiseni suuntaamiseni
gen. suuntaamiseni
genitive suuntaamiseni suuntaamisteni
suuntaamisieni
partitive suuntaamistani suuntaamisiani
inessive suuntaamisessani suuntaamisissani
elative suuntaamisestani suuntaamisistani
illative suuntaamiseeni suuntaamisiini
adessive suuntaamisellani suuntaamisillani
ablative suuntaamiseltani suuntaamisiltani
allative suuntaamiselleni suuntaamisilleni
essive suuntaamisenani suuntaamisinani
translative suuntaamisekseni suuntaamisikseni
abessive suuntaamisettani suuntaamisittani
instructive — —
comitative — suuntaamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suuntaamisesi suuntaamisesi
accusative nom. suuntaamisesi suuntaamisesi
gen. suuntaamisesi
genitive suuntaamisesi suuntaamistesi
suuntaamisiesi
partitive suuntaamistasi suuntaamisiasi
inessive suuntaamisessasi suuntaamisissasi
elative suuntaamisestasi suuntaamisistasi
illative suuntaamiseesi suuntaamisiisi
adessive suuntaamisellasi suuntaamisillasi
ablative suuntaamiseltasi suuntaamisiltasi
allative suuntaamisellesi suuntaamisillesi
essive suuntaamisenasi suuntaamisinasi
translative suuntaamiseksesi suuntaamisiksesi
abessive suuntaamisettasi suuntaamisittasi
instructive — —
comitative — suuntaamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suuntaamisemme suuntaamisemme
accusative nom. suuntaamisemme suuntaamisemme
gen. suuntaamisemme
genitive suuntaamisemme suuntaamistemme
suuntaamisiemme
partitive suuntaamistamme suuntaamisiamme
inessive suuntaamisessamme suuntaamisissamme
elative suuntaamisestamme suuntaamisistamme
illative suuntaamiseemme suuntaamisiimme
adessive suuntaamisellamme suuntaamisillamme
ablative suuntaamiseltamme suuntaamisiltamme
allative suuntaamisellemme suuntaamisillemme
essive suuntaamisenamme suuntaamisinamme
translative suuntaamiseksemme suuntaamisiksemme
abessive suuntaamisettamme suuntaamisittamme
instructive — —
comitative — suuntaamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suuntaamisenne suuntaamisenne
accusative nom. suuntaamisenne suuntaamisenne
gen. suuntaamisenne
genitive suuntaamisenne suuntaamistenne
suuntaamisienne
partitive suuntaamistanne suuntaamisianne
inessive suuntaamisessanne suuntaamisissanne
elative suuntaamisestanne suuntaamisistanne
illative suuntaamiseenne suuntaamisiinne
adessive suuntaamisellanne suuntaamisillanne
ablative suuntaamiseltanne suuntaamisiltanne
allative suuntaamisellenne suuntaamisillenne
essive suuntaamisenanne suuntaamisinanne
translative suuntaamiseksenne suuntaamisiksenne
abessive suuntaamisettanne suuntaamisittanne
instructive — —
comitative — suuntaamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative suuntaamisensa suuntaamisensa
accusative nom. suuntaamisensa suuntaamisensa
gen. suuntaamisensa
genitive suuntaamisensa suuntaamistensa
suuntaamisiensa
partitive suuntaamistaan
suuntaamistansa		 suuntaamisiaan
suuntaamisiansa
inessive suuntaamisessaan
suuntaamisessansa		 suuntaamisissaan
suuntaamisissansa
elative suuntaamisestaan
suuntaamisestansa		 suuntaamisistaan
suuntaamisistansa
illative suuntaamiseensa suuntaamisiinsa
adessive suuntaamisellaan
suuntaamisellansa		 suuntaamisillaan
suuntaamisillansa
ablative suuntaamiseltaan
suuntaamiseltansa		 suuntaamisiltaan
suuntaamisiltansa
allative suuntaamiselleen
suuntaamisellensa		 suuntaamisilleen
suuntaamisillensa
essive suuntaamisenaan
suuntaamisenansa		 suuntaamisinaan
suuntaamisinansa
translative suuntaamisekseen
suuntaamiseksensa		 suuntaamisikseen
suuntaamisiksensa
abessive suuntaamisettaan
suuntaamisettansa		 suuntaamisittaan
suuntaamisittansa
instructive — —
comitative — suuntaamisineen
suuntaamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.