sääli

Borrowed from Russian жаль (žalʹ). First mention in a dictionary was in the 1770s.[1]

• IPA^(key): /ˈsæːli/, [ˈs̠æːli]
• Rhymes: -æːli
• Syllabification^(key): sää‧li

sääli

1. pity (feeling of sympathy at the misfortune or suffering of someone or something)

   En osaa tuntea sääliä sitä jengiä kohtaan, joka loukkaantui yrittäessään murtautua asuntoon.

   I can't feel any pity towards the gang, who got injured while attempting to break into a flat.

2. pity (something regrettable)

   Sääli, että voit huonosti, sillä illalla on juhlat.

   It's a pity you're feeling unwell because there's a party on tonight.

   Sääli, että yhtye hajosi.

   What a pity about the band breaking up.

3. mercy (forbearance to cause or allow harm to another)

   Tunsin sääliä ja lopetin hänen häpäisemisensä.

   I took mercy on him and quit embarrassing him.

4. mercy (compassion, especially toward those less fortunate)

   Säälikää köyhiä ja auttakaa heitä, jos voitte.

   Have mercy on the poor and assist them if you can.

sääli

1. what a pity.

   Sääli, että auto hajosi.

   What a pity that the car broke down.

• harmin paikka
• voi harmi

• “sääli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

• IPA^(key): /ˈsæːli/, [ˈs̠æːli] (indicative)
• IPA^(key): /ˈsæːliˣ/, [ˈs̠æːli(ʔ)] (imperative, connegative)
• Rhymes: -æːli
• Syllabification^(key): sää‧li

sääli

1. inflection of sääliä:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

• lisää, läsiä, säilä