rutinoitunut

Finnish

Etymology

rutinoitua +‎ -nut

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrutinoi̯tunut/, [ˈrut̪iˌno̞i̯t̪unut̪]
  • Rhymes: -oitunut
  • Syllabification(key): ru‧ti‧noi‧tu‧nut

Adjective

rutinoitunut

  1. routined (that has acquired a routine)

Declension
Inflection of rutinoitunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative rutinoitunut rutinoituneet
genitive rutinoituneen rutinoituneiden
rutinoituneitten
partitive rutinoitunutta rutinoituneita
illative rutinoituneeseen rutinoituneisiin
rutinoituneihin
singular plural
nominative rutinoitunut rutinoituneet
accusative nom. rutinoitunut rutinoituneet
gen. rutinoituneen
genitive rutinoituneen rutinoituneiden
rutinoituneitten
partitive rutinoitunutta rutinoituneita
inessive rutinoituneessa rutinoituneissa
elative rutinoituneesta rutinoituneista
illative rutinoituneeseen rutinoituneisiin
rutinoituneihin
adessive rutinoituneella rutinoituneilla
ablative rutinoituneelta rutinoituneilta
allative rutinoituneelle rutinoituneille
essive rutinoituneena rutinoituneina
translative rutinoituneeksi rutinoituneiksi
abessive rutinoituneetta rutinoituneitta
instructive — rutinoitunein
comitative — rutinoituneine
Possessive forms of rutinoitunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative rutinoituneeni rutinoituneeni
accusative nom. rutinoituneeni rutinoituneeni
gen. rutinoituneeni
genitive rutinoituneeni rutinoituneideni
rutinoituneitteni
partitive rutinoitunuttani rutinoituneitani
inessive rutinoituneessani rutinoituneissani
elative rutinoituneestani rutinoituneistani
illative rutinoituneeseeni rutinoituneisiini
rutinoituneihini
adessive rutinoituneellani rutinoituneillani
ablative rutinoituneeltani rutinoituneiltani
allative rutinoituneelleni rutinoituneilleni
essive rutinoituneenani rutinoituneinani
translative rutinoituneekseni rutinoituneikseni
abessive rutinoituneettani rutinoituneittani
instructive — —
comitative — rutinoituneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rutinoituneesi rutinoituneesi
accusative nom. rutinoituneesi rutinoituneesi
gen. rutinoituneesi
genitive rutinoituneesi rutinoituneidesi
rutinoituneittesi
partitive rutinoitunuttasi rutinoituneitasi
inessive rutinoituneessasi rutinoituneissasi
elative rutinoituneestasi rutinoituneistasi
illative rutinoituneeseesi rutinoituneisiisi
rutinoituneihisi
adessive rutinoituneellasi rutinoituneillasi
ablative rutinoituneeltasi rutinoituneiltasi
allative rutinoituneellesi rutinoituneillesi
essive rutinoituneenasi rutinoituneinasi
translative rutinoituneeksesi rutinoituneiksesi
abessive rutinoituneettasi rutinoituneittasi
instructive — —
comitative — rutinoituneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rutinoituneemme rutinoituneemme
accusative nom. rutinoituneemme rutinoituneemme
gen. rutinoituneemme
genitive rutinoituneemme rutinoituneidemme
rutinoituneittemme
partitive rutinoitunuttamme rutinoituneitamme
inessive rutinoituneessamme rutinoituneissamme
elative rutinoituneestamme rutinoituneistamme
illative rutinoituneeseemme rutinoituneisiimme
rutinoituneihimme
adessive rutinoituneellamme rutinoituneillamme
ablative rutinoituneeltamme rutinoituneiltamme
allative rutinoituneellemme rutinoituneillemme
essive rutinoituneenamme rutinoituneinamme
translative rutinoituneeksemme rutinoituneiksemme
abessive rutinoituneettamme rutinoituneittamme
instructive — —
comitative — rutinoituneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rutinoituneenne rutinoituneenne
accusative nom. rutinoituneenne rutinoituneenne
gen. rutinoituneenne
genitive rutinoituneenne rutinoituneidenne
rutinoituneittenne
partitive rutinoitunuttanne rutinoituneitanne
inessive rutinoituneessanne rutinoituneissanne
elative rutinoituneestanne rutinoituneistanne
illative rutinoituneeseenne rutinoituneisiinne
rutinoituneihinne
adessive rutinoituneellanne rutinoituneillanne
ablative rutinoituneeltanne rutinoituneiltanne
allative rutinoituneellenne rutinoituneillenne
essive rutinoituneenanne rutinoituneinanne
translative rutinoituneeksenne rutinoituneiksenne
abessive rutinoituneettanne rutinoituneittanne
instructive — —
comitative — rutinoituneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rutinoituneensa rutinoituneensa
accusative nom. rutinoituneensa rutinoituneensa
gen. rutinoituneensa
genitive rutinoituneensa rutinoituneidensa
rutinoituneittensa
partitive rutinoitunuttaan
rutinoitunuttansa		 rutinoituneitaan
rutinoituneitansa
inessive rutinoituneessaan
rutinoituneessansa		 rutinoituneissaan
rutinoituneissansa
elative rutinoituneestaan
rutinoituneestansa		 rutinoituneistaan
rutinoituneistansa
illative rutinoituneeseensa rutinoituneisiinsa
rutinoituneihinsa
adessive rutinoituneellaan
rutinoituneellansa		 rutinoituneillaan
rutinoituneillansa
ablative rutinoituneeltaan
rutinoituneeltansa		 rutinoituneiltaan
rutinoituneiltansa
allative rutinoituneelleen
rutinoituneellensa		 rutinoituneilleen
rutinoituneillensa
essive rutinoituneenaan
rutinoituneenansa		 rutinoituneinaan
rutinoituneinansa
translative rutinoituneekseen
rutinoituneeksensa		 rutinoituneikseen
rutinoituneiksensa
abessive rutinoituneettaan
rutinoituneettansa		 rutinoituneittaan
rutinoituneittansa
instructive — —
comitative — rutinoituneineen
rutinoituneinensa

Derived terms
  • rutinoituneesti

Participle

rutinoitunut

  1. past active participle of rutinoitua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.