reisi

Estonian

Noun

reisi

  1. genitive/partitive/illative singular of reis (trip)

Noun

reisi

  1. partitive plural of reis (thigh)

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *raici, borrowed from a Baltic language, compare Lithuanian rietas (“thigh”). Cognate with Estonian reis.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrei̯si/, [ˈre̞i̯s̠i]
  • Rhymes: -eisi
  • Syllabification(key): rei‧si

Noun

reisi

  1. thigh
    reisikipu ― femoral pain
  2. femur (section of an insect's leg)
  3. wing, arm (of a seine (net))
  4. upright, wheel support (on a spinning wheel)

Declension
Inflection of reisi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative reisi reidet
genitive reiden reisien
partitive reittä reisiä
illative reiteen reisiin
singular plural
nominative reisi reidet
accusative nom. reisi reidet
gen. reiden
genitive reiden reisien
reittenrare
partitive reittä reisiä
inessive reidessä reisissä
elative reidestä reisistä
illative reiteen reisiin
adessive reidellä reisillä
ablative reideltä reisiltä
allative reidelle reisille
essive reitenä reisinä
translative reideksi reisiksi
abessive reidettä reisittä
instructive — reisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of reisi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative reiteni reiteni
accusative nom. reiteni reiteni
gen. reiteni
genitive reiteni reisieni
reittenirare
partitive reittäni reisiäni
inessive reidessäni reisissäni
elative reidestäni reisistäni
illative reiteeni reisiini
adessive reidelläni reisilläni
ablative reideltäni reisiltäni
allative reidelleni reisilleni
essive reitenäni reisinäni
translative reidekseni reisikseni
abessive reidettäni reisittäni
instructive — —
comitative — reisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative reitesi reitesi
accusative nom. reitesi reitesi
gen. reitesi
genitive reitesi reisiesi
reittesirare
partitive reittäsi reisiäsi
inessive reidessäsi reisissäsi
elative reidestäsi reisistäsi
illative reiteesi reisiisi
adessive reidelläsi reisilläsi
ablative reideltäsi reisiltäsi
allative reidellesi reisillesi
essive reitenäsi reisinäsi
translative reideksesi reisiksesi
abessive reidettäsi reisittäsi
instructive — —
comitative — reisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative reitemme reitemme
accusative nom. reitemme reitemme
gen. reitemme
genitive reitemme reisiemme
reittemmerare
partitive reittämme reisiämme
inessive reidessämme reisissämme
elative reidestämme reisistämme
illative reiteemme reisiimme
adessive reidellämme reisillämme
ablative reideltämme reisiltämme
allative reidellemme reisillemme
essive reitenämme reisinämme
translative reideksemme reisiksemme
abessive reidettämme reisittämme
instructive — —
comitative — reisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative reitenne reitenne
accusative nom. reitenne reitenne
gen. reitenne
genitive reitenne reisienne
reittennerare
partitive reittänne reisiänne
inessive reidessänne reisissänne
elative reidestänne reisistänne
illative reiteenne reisiinne
adessive reidellänne reisillänne
ablative reideltänne reisiltänne
allative reidellenne reisillenne
essive reitenänne reisinänne
translative reideksenne reisiksenne
abessive reidettänne reisittänne
instructive — —
comitative — reisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative reitensä reitensä
accusative nom. reitensä reitensä
gen. reitensä
genitive reitensä reisiensä
reittensärare
partitive reittään
reittänsä		 reisiään
reisiänsä
inessive reidessään
reidessänsä		 reisissään
reisissänsä
elative reidestään
reidestänsä		 reisistään
reisistänsä
illative reiteensä reisiinsä
adessive reidellään
reidellänsä		 reisillään
reisillänsä
ablative reideltään
reideltänsä		 reisiltään
reisiltänsä
allative reidelleen
reidellensä		 reisilleen
reisillensä
essive reitenään
reitenänsä		 reisinään
reisinänsä
translative reidekseen
reideksensä		 reisikseen
reisiksensä
abessive reidettään
reidettänsä		 reisittään
reisittänsä
instructive — —
comitative — reisineen
reisinensä

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

Norwegian Nynorsk

Noun

reisi

  1. definite singular of reis

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *raici.

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈrei̯si/, [ˈrei̯sʲi]
  • Rhymes: -ei̯si
  • Hyphenation: rei‧si

Noun

reisi

  1. thigh
  2. shaft, drawbar
  3. wing, arm (of a seine)

Inflection
Declension of reisi (type X/tuli, t-jj gradation)
singular plural
nominative reisi, reis reijjed
genitive reijje reisije, reisii
partitive reitte reisiite, reisii
illative reite, reitese reisiise
inessive reijjez reisiiz
elative reijjesse reisiisse
allative reijjele reisiile
adessive reijjelle reisiille
ablative reijjelte reisiilte
translative reijjessi reisiissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References
  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “reisi”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.