puolustamaton

Finnish

Etymology

puolustaa +‎ -maton

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpuo̯lustɑmɑton/, [ˈpuo̞̯lus̠ˌtɑ̝mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑmɑton
  • Syllabification(key): puo‧lus‧ta‧ma‧ton

Adjective

puolustamaton

  1. defenseless
  2. indefensible

Declension
Inflection of puolustamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative puolustamaton puolustamattomat
genitive puolustamattoman puolustamattomien
partitive puolustamatonta puolustamattomia
illative puolustamattomaan puolustamattomiin
singular plural
nominative puolustamaton puolustamattomat
accusative nom. puolustamaton puolustamattomat
gen. puolustamattoman
genitive puolustamattoman puolustamattomien
puolustamatontenrare
partitive puolustamatonta puolustamattomia
inessive puolustamattomassa puolustamattomissa
elative puolustamattomasta puolustamattomista
illative puolustamattomaan puolustamattomiin
adessive puolustamattomalla puolustamattomilla
ablative puolustamattomalta puolustamattomilta
allative puolustamattomalle puolustamattomille
essive puolustamattomana puolustamattomina
translative puolustamattomaksi puolustamattomiksi
abessive puolustamattomatta puolustamattomitta
instructive — puolustamattomin
comitative — puolustamattomine
Possessive forms of puolustamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative puolustamattomani puolustamattomani
accusative nom. puolustamattomani puolustamattomani
gen. puolustamattomani
genitive puolustamattomani puolustamattomieni
puolustamatontenirare
partitive puolustamatontani puolustamattomiani
inessive puolustamattomassani puolustamattomissani
elative puolustamattomastani puolustamattomistani
illative puolustamattomaani puolustamattomiini
adessive puolustamattomallani puolustamattomillani
ablative puolustamattomaltani puolustamattomiltani
allative puolustamattomalleni puolustamattomilleni
essive puolustamattomanani puolustamattominani
translative puolustamattomakseni puolustamattomikseni
abessive puolustamattomattani puolustamattomittani
instructive — —
comitative — puolustamattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puolustamattomasi puolustamattomasi
accusative nom. puolustamattomasi puolustamattomasi
gen. puolustamattomasi
genitive puolustamattomasi puolustamattomiesi
puolustamatontesirare
partitive puolustamatontasi puolustamattomiasi
inessive puolustamattomassasi puolustamattomissasi
elative puolustamattomastasi puolustamattomistasi
illative puolustamattomaasi puolustamattomiisi
adessive puolustamattomallasi puolustamattomillasi
ablative puolustamattomaltasi puolustamattomiltasi
allative puolustamattomallesi puolustamattomillesi
essive puolustamattomanasi puolustamattominasi
translative puolustamattomaksesi puolustamattomiksesi
abessive puolustamattomattasi puolustamattomittasi
instructive — —
comitative — puolustamattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative puolustamattomamme puolustamattomamme
accusative nom. puolustamattomamme puolustamattomamme
gen. puolustamattomamme
genitive puolustamattomamme puolustamattomiemme
puolustamatontemmerare
partitive puolustamatontamme puolustamattomiamme
inessive puolustamattomassamme puolustamattomissamme
elative puolustamattomastamme puolustamattomistamme
illative puolustamattomaamme puolustamattomiimme
adessive puolustamattomallamme puolustamattomillamme
ablative puolustamattomaltamme puolustamattomiltamme
allative puolustamattomallemme puolustamattomillemme
essive puolustamattomanamme puolustamattominamme
translative puolustamattomaksemme puolustamattomiksemme
abessive puolustamattomattamme puolustamattomittamme
instructive — —
comitative — puolustamattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative puolustamattomanne puolustamattomanne
accusative nom. puolustamattomanne puolustamattomanne
gen. puolustamattomanne
genitive puolustamattomanne puolustamattomienne
puolustamatontennerare
partitive puolustamatontanne puolustamattomianne
inessive puolustamattomassanne puolustamattomissanne
elative puolustamattomastanne puolustamattomistanne
illative puolustamattomaanne puolustamattomiinne
adessive puolustamattomallanne puolustamattomillanne
ablative puolustamattomaltanne puolustamattomiltanne
allative puolustamattomallenne puolustamattomillenne
essive puolustamattomananne puolustamattominanne
translative puolustamattomaksenne puolustamattomiksenne
abessive puolustamattomattanne puolustamattomittanne
instructive — —
comitative — puolustamattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative puolustamattomansa puolustamattomansa
accusative nom. puolustamattomansa puolustamattomansa
gen. puolustamattomansa
genitive puolustamattomansa puolustamattomiensa
puolustamatontensarare
partitive puolustamatontaan
puolustamatontansa		 puolustamattomiaan
puolustamattomiansa
inessive puolustamattomassaan
puolustamattomassansa		 puolustamattomissaan
puolustamattomissansa
elative puolustamattomastaan
puolustamattomastansa		 puolustamattomistaan
puolustamattomistansa
illative puolustamattomaansa puolustamattomiinsa
adessive puolustamattomallaan
puolustamattomallansa		 puolustamattomillaan
puolustamattomillansa
ablative puolustamattomaltaan
puolustamattomaltansa		 puolustamattomiltaan
puolustamattomiltansa
allative puolustamattomalleen
puolustamattomallensa		 puolustamattomilleen
puolustamattomillensa
essive puolustamattomanaan
puolustamattomanansa		 puolustamattominaan
puolustamattominansa
translative puolustamattomakseen
puolustamattomaksensa		 puolustamattomikseen
puolustamattomiksensa
abessive puolustamattomattaan
puolustamattomattansa		 puolustamattomittaan
puolustamattomittansa
instructive — —
comitative — puolustamattomineen
puolustamattominensa

Derived terms
  • puolustamattomuus

Participle

puolustamaton

  1. negative participle of puolustaa

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.