ohtajain

Ingrian

Ohtajain.

Etymology

From Proto-Finnic *ohta-. Related to Finnish ohdake and Estonian ohakas.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈohtɑjɑi̯ne/, [ˈo̞htəjəi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈohtɑjɑi̯n/, [ˈo̞htɑjɑi̯n]
  • Rhymes: -ohtɑjɑi̯n
  • Hyphenation: oh‧ta‧jain

Noun

ohtajain

  1. thistle
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Sil viisii leventyyt tuulen avul ohtajaisen ja toisiin rikkaheiniin lentävät plodikat.
      This way the flying seeds of the thistle and of other weeds spread with the help of the wind.

Declension

Declension of ohtajain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative ohtajain ohtajaiset
genitive ohtajaisen ohtajaisiin
partitive ohtajaista, ohtajaist ohtajaisia
illative ohtajaisee ohtajaisii
inessive ohtajaisees ohtajaisiis
elative ohtajaisest ohtajaisist
allative ohtajaiselle ohtajaisille
adessive ohtajaiseel ohtajaisiil
ablative ohtajaiselt ohtajaisilt
translative ohtajaiseks ohtajaisiks
essive ohtajaisenna, ohtajaiseen ohtajaisinna, ohtajaisiin
exessive1) ohtajaisent ohtajaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 359
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.