mieletön

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *meelet'oin. Equivalent to mieli (“mind”) +‎ -tön.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmie̯letøn/, [ˈmie̞̯le̞t̪ø̞n]
  • Rhymes: -ieletøn
  • Syllabification(key): mie‧le‧tön

Adjective

mieletön (comparative mielettömämpi, superlative mielettömin)

  1. mindless, preposterous
  2. mad, insane, crazy
  3. (colloquial) fabulous, superb, great (usually with a fortifier, like ihan or aivan)
    Sun laulua kuunnellessa tuli ihan mieletön fiilis.
    Your singing was great.

Declension
Inflection of mieletön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative mieletön mielettömät
genitive mielettömän mielettömien
partitive mieletöntä mielettömiä
illative mielettömään mielettömiin
singular plural
nominative mieletön mielettömät
accusative nom. mieletön mielettömät
gen. mielettömän
genitive mielettömän mielettömien
mieletöntenrare
partitive mieletöntä mielettömiä
inessive mielettömässä mielettömissä
elative mielettömästä mielettömistä
illative mielettömään mielettömiin
adessive mielettömällä mielettömillä
ablative mielettömältä mielettömiltä
allative mielettömälle mielettömille
essive mielettömänä mielettöminä
translative mielettömäksi mielettömiksi
abessive mielettömättä mielettömittä
instructive — mielettömin
comitative — mielettömine
Possessive forms of mieletön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative mielettömäni mielettömäni
accusative nom. mielettömäni mielettömäni
gen. mielettömäni
genitive mielettömäni mielettömieni
mieletöntenirare
partitive mieletöntäni mielettömiäni
inessive mielettömässäni mielettömissäni
elative mielettömästäni mielettömistäni
illative mielettömääni mielettömiini
adessive mielettömälläni mielettömilläni
ablative mielettömältäni mielettömiltäni
allative mielettömälleni mielettömilleni
essive mielettömänäni mielettöminäni
translative mielettömäkseni mielettömikseni
abessive mielettömättäni mielettömittäni
instructive — —
comitative — mielettömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mielettömäsi mielettömäsi
accusative nom. mielettömäsi mielettömäsi
gen. mielettömäsi
genitive mielettömäsi mielettömiesi
mieletöntesirare
partitive mieletöntäsi mielettömiäsi
inessive mielettömässäsi mielettömissäsi
elative mielettömästäsi mielettömistäsi
illative mielettömääsi mielettömiisi
adessive mielettömälläsi mielettömilläsi
ablative mielettömältäsi mielettömiltäsi
allative mielettömällesi mielettömillesi
essive mielettömänäsi mielettöminäsi
translative mielettömäksesi mielettömiksesi
abessive mielettömättäsi mielettömittäsi
instructive — —
comitative — mielettöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mielettömämme mielettömämme
accusative nom. mielettömämme mielettömämme
gen. mielettömämme
genitive mielettömämme mielettömiemme
mieletöntemmerare
partitive mieletöntämme mielettömiämme
inessive mielettömässämme mielettömissämme
elative mielettömästämme mielettömistämme
illative mielettömäämme mielettömiimme
adessive mielettömällämme mielettömillämme
ablative mielettömältämme mielettömiltämme
allative mielettömällemme mielettömillemme
essive mielettömänämme mielettöminämme
translative mielettömäksemme mielettömiksemme
abessive mielettömättämme mielettömittämme
instructive — —
comitative — mielettöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mielettömänne mielettömänne
accusative nom. mielettömänne mielettömänne
gen. mielettömänne
genitive mielettömänne mielettömienne
mieletöntennerare
partitive mieletöntänne mielettömiänne
inessive mielettömässänne mielettömissänne
elative mielettömästänne mielettömistänne
illative mielettömäänne mielettömiinne
adessive mielettömällänne mielettömillänne
ablative mielettömältänne mielettömiltänne
allative mielettömällenne mielettömillenne
essive mielettömänänne mielettöminänne
translative mielettömäksenne mielettömiksenne
abessive mielettömättänne mielettömittänne
instructive — —
comitative — mielettöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative mielettömänsä mielettömänsä
accusative nom. mielettömänsä mielettömänsä
gen. mielettömänsä
genitive mielettömänsä mielettömiensä
mieletöntensärare
partitive mieletöntään
mieletöntänsä		 mielettömiään
mielettömiänsä
inessive mielettömässään
mielettömässänsä		 mielettömissään
mielettömissänsä
elative mielettömästään
mielettömästänsä		 mielettömistään
mielettömistänsä
illative mielettömäänsä mielettömiinsä
adessive mielettömällään
mielettömällänsä		 mielettömillään
mielettömillänsä
ablative mielettömältään
mielettömältänsä		 mielettömiltään
mielettömiltänsä
allative mielettömälleen
mielettömällensä		 mielettömilleen
mielettömillensä
essive mielettömänään
mielettömänänsä		 mielettöminään
mielettöminänsä
translative mielettömäkseen
mielettömäksensä		 mielettömikseen
mielettömiksensä
abessive mielettömättään
mielettömättänsä		 mielettömittään
mielettömittänsä
instructive — —
comitative — mielettömineen
mielettöminensä

Antonyms
  • (antonym(s) of “mindless, preposterous”): mielekäs

Derived terms

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.