laukkaheinä

Ingrian
Laukkaheinä.

Etymology

From laukka (“onion”) +‎ heinä (“grass”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlɑu̯kːɑˌhei̯næ/, [ˈɫɑu̯kːəˌhe̞i̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlɑu̯kːɑˌhei̯næ/, [ˈɫɑu̯kːɑˌhe̞i̯næ]
  • Rhymes: -ei̯n, -ei̯næ
  • Hyphenation: lauk‧ka‧hei‧nä

Noun

laukkaheinä

  1. chive

Declension
Declension of laukkaheinä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative laukkaheinä laukkaheinät
genitive laukkaheinän laukkaheiniin
partitive laukkaheinää laukkaheiniä
illative laukkaheinää laukkaheinii
inessive laukkaheinääs laukkaheiniis
elative laukkaheinäst laukkaheinist
allative laukkaheinälle laukkaheinille
adessive laukkaheinääl laukkaheiniil
ablative laukkaheinält laukkaheinilt
translative laukkaheinäks laukkaheiniks
essive laukkaheinännä, laukkaheinään laukkaheininnä, laukkaheiniin
exessive1) laukkaheinänt laukkaheinint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 252
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.