kylänluku

Ingrian

Etymology

From kylän (of a village) + luku (reading).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkylænˌluku/, [ˈkylʲænˌɫuku]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkylænˌluku/, [ˈkylænˌɫuɡ̊u]
  • Rhymes: -uku
  • Hyphenation: ky‧län‧lu‧ku

Noun

kylänluku

  1. examination in a rural area used to test reading skills and knowledge of Christianity

Declension

Declension of kylänluku (type 4/koivu, k- gradation, gemination)
singular plural
nominative kylänluku kylänluut
genitive kylänluun kylänlukkuin, kylänlukuloin
partitive kylänlukkua kylänlukuja, kylänlukuloja
illative kylänlukkuu kylänlukkui, kylänlukuloihe
inessive kylänluus kylänluuis, kylänlukulois
elative kylänluust kylänluuist, kylänlukuloist
allative kylänluulle kylänluuille, kylänlukuloille
adessive kylänluul kylänluuil, kylänlukuloil
ablative kylänluult kylänluuilt, kylänlukuloilt
translative kylänluuks kylänluuiks, kylänlukuloiks
essive kylänlukunna, kylänlukkuun kylänlukuinna, kylänlukuloinna, kylänlukkuin, kylänlukuloin
exessive1) kylänlukunt kylänlukuint, kylänlukuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 230
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.