kulle

See also: kullë

Estonian

Noun

kulle

  1. partitive plural of kull

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkulːeˣ/, [ˈkulːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ulːe
  • Syllabification(key): kul‧le

Etymology 1

kultaa +‎ -e; the root is a dialectal verb meaning "to catch or touch something in water or a liquid", itself borrowed from Sami (compare Northern Sami goldit).

Noun

kulle

  1. (fishing) a heavy seine used in flowing water, such as a river
Declension
Inflection of kulle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)
nominative kulle kulteet
genitive kulteen kulteiden
kulteitten
partitive kulletta kulteita
illative kulteeseen kulteisiin
kulteihin
singular plural
nominative kulle kulteet
accusative nom. kulle kulteet
gen. kulteen
genitive kulteen kulteiden
kulteitten
partitive kulletta kulteita
inessive kulteessa kulteissa
elative kulteesta kulteista
illative kulteeseen kulteisiin
kulteihin
adessive kulteella kulteilla
ablative kulteelta kulteilta
allative kulteelle kulteille
essive kulteena kulteina
translative kulteeksi kulteiksi
abessive kulteetta kulteitta
instructive — kultein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kulle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kulteeni kulteeni
accusative nom. kulteeni kulteeni
gen. kulteeni
genitive kulteeni kulteideni
kulteitteni
partitive kullettani kulteitani
inessive kulteessani kulteissani
elative kulteestani kulteistani
illative kulteeseeni kulteisiini
kulteihini
adessive kulteellani kulteillani
ablative kulteeltani kulteiltani
allative kulteelleni kulteilleni
essive kulteenani kulteinani
translative kulteekseni kulteikseni
abessive kulteettani kulteittani
instructive — —
comitative — kulteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kulteesi kulteesi
accusative nom. kulteesi kulteesi
gen. kulteesi
genitive kulteesi kulteidesi
kulteittesi
partitive kullettasi kulteitasi
inessive kulteessasi kulteissasi
elative kulteestasi kulteistasi
illative kulteeseesi kulteisiisi
kulteihisi
adessive kulteellasi kulteillasi
ablative kulteeltasi kulteiltasi
allative kulteellesi kulteillesi
essive kulteenasi kulteinasi
translative kulteeksesi kulteiksesi
abessive kulteettasi kulteittasi
instructive — —
comitative — kulteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kulteemme kulteemme
accusative nom. kulteemme kulteemme
gen. kulteemme
genitive kulteemme kulteidemme
kulteittemme
partitive kullettamme kulteitamme
inessive kulteessamme kulteissamme
elative kulteestamme kulteistamme
illative kulteeseemme kulteisiimme
kulteihimme
adessive kulteellamme kulteillamme
ablative kulteeltamme kulteiltamme
allative kulteellemme kulteillemme
essive kulteenamme kulteinamme
translative kulteeksemme kulteiksemme
abessive kulteettamme kulteittamme
instructive — —
comitative — kulteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kulteenne kulteenne
accusative nom. kulteenne kulteenne
gen. kulteenne
genitive kulteenne kulteidenne
kulteittenne
partitive kullettanne kulteitanne
inessive kulteessanne kulteissanne
elative kulteestanne kulteistanne
illative kulteeseenne kulteisiinne
kulteihinne
adessive kulteellanne kulteillanne
ablative kulteeltanne kulteiltanne
allative kulteellenne kulteillenne
essive kulteenanne kulteinanne
translative kulteeksenne kulteiksenne
abessive kulteettanne kulteittanne
instructive — —
comitative — kulteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kulteensa kulteensa
accusative nom. kulteensa kulteensa
gen. kulteensa
genitive kulteensa kulteidensa
kulteittensa
partitive kullettaan
kullettansa		 kulteitaan
kulteitansa
inessive kulteessaan
kulteessansa		 kulteissaan
kulteissansa
elative kulteestaan
kulteestansa		 kulteistaan
kulteistansa
illative kulteeseensa kulteisiinsa
kulteihinsa
adessive kulteellaan
kulteellansa		 kulteillaan
kulteillansa
ablative kulteeltaan
kulteeltansa		 kulteiltaan
kulteiltansa
allative kulteelleen
kulteellensa		 kulteilleen
kulteillensa
essive kulteenaan
kulteenansa		 kulteinaan
kulteinansa
translative kulteekseen
kulteeksensa		 kulteikseen
kulteiksensa
abessive kulteettaan
kulteettansa		 kulteittaan
kulteittansa
instructive — —
comitative — kulteineen
kulteinensa

Pronoun

kulle

  1. (interrogative, archaic) allative singular of kuka
  2. (indefinite, archaic) allative singular of kuka

Pali

Alternative forms
Alternative forms
  • 𑀓𑀼𑀮𑁆𑀮𑁂 (Brahmi script)
  • कुल्ले (Devanagari script)
  • কুল্লে (Bengali script)
  • කුල‍්ලෙ (Sinhalese script)
  • ကုလ္လေ or ၵုလ္လေ or ၵုလ်လေ (Burmese script)
  • กุลฺเล or กุลเล (Thai script)
  • ᨠᩩᩃᩖᩮ (Tai Tham script)
  • ກຸລ຺ເລ or ກຸລເລ (Lao script)
  • កុល្លេ (Khmer script)
  • 𑄇𑄪𑄣𑄳𑄣𑄬 (Chakma script)

Noun

kulle

  1. inflection of kulla (“raft”):
    1. locative singular
    2. accusative plural

Swedish

Etymology

From Old Norse kollr, from Proto-Germanic *kullaz.

Pronunciation
  • Audio(file)
  • Rhymes: -²ɵlɛ

Noun

kulle c

  1. a hill (elevated landmass)
    Synonym: höjd
    Det växer träd uppe på kullen
    There are trees growing up on the hill
    backen på sidan av kullen
    the slope on the side of the hill

Declension
Declension of kulle 
Singular Plural
Indefinite Definite Indefinite Definite
Nominative kulle kullen kullar kullarna
Genitive kulles kullens kullars kullarnas

See also
  • backe (hill in the sense of slope)

References
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.