kukkaaika

Ingrian

Etymology

From kukka (flower) + aika (time).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkukːɑˌɑi̯kɑ/, [ˈkukːɑˌɑi̯k]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkukːɑˌɑi̯kɑ/, [ˈkukːɑˌɑi̯ɡ̊ɑ]
  • Rhymes: -ɑi̯k, -ɑi̯kɑ
  • Hyphenation: kuk‧ka‧ai‧ka

Noun

kukkaaika

  1. blooming time

Declension

Declension of kukkaaika (type 3/kana, ik-j gradation, gemination)
singular plural
nominative kukkaaika kukkaajat
genitive kukkaajan kukkaaikkoin
partitive kukkaaikkaa kukkaaikoja
illative kukkaaikkaa kukkaaikkoi
inessive kukkaajaas kukkaajois
elative kukkaajast kukkaajoist
allative kukkaajalle kukkaajoille
adessive kukkaajaal kukkaajoil
ablative kukkaajalt kukkaajoilt
translative kukkaajaks kukkaajoiks
essive kukkaaikanna, kukkaaikkaan kukkaaikoinna, kukkaaikkoin
exessive1) kukkaaikant kukkaaikoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 214
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.