kiilamainen

Finnish
Cuneate leaf form

Etymology

kiila (“wedge”) +‎ -mainen (“-like”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːlɑˌmɑi̯nen/, [ˈk̟iːlɑ̝ˌmɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): kii‧la‧mai‧nen

Adjective

kiilamainen (comparative kiilamaisempi, superlative kiilamaisin)

  1. cuneiform, sphenoid, wedge-shaped, cuneate, wedgelike, wedgy (shaped like a wedge)
  2. (botany) cuneate (of leaf base, triangular, wedge-shaped, stem attaches to point)

Declension
Inflection of kiilamainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiilamainen kiilamaiset
genitive kiilamaisen kiilamaisten
kiilamaisien
partitive kiilamaista kiilamaisia
illative kiilamaiseen kiilamaisiin
singular plural
nominative kiilamainen kiilamaiset
accusative nom. kiilamainen kiilamaiset
gen. kiilamaisen
genitive kiilamaisen kiilamaisten
kiilamaisien
partitive kiilamaista kiilamaisia
inessive kiilamaisessa kiilamaisissa
elative kiilamaisesta kiilamaisista
illative kiilamaiseen kiilamaisiin
adessive kiilamaisella kiilamaisilla
ablative kiilamaiselta kiilamaisilta
allative kiilamaiselle kiilamaisille
essive kiilamaisena kiilamaisina
translative kiilamaiseksi kiilamaisiksi
abessive kiilamaisetta kiilamaisitta
instructive — kiilamaisin
comitative — kiilamaisine
Possessive forms of kiilamainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiilamaiseni kiilamaiseni
accusative nom. kiilamaiseni kiilamaiseni
gen. kiilamaiseni
genitive kiilamaiseni kiilamaisteni
kiilamaisieni
partitive kiilamaistani kiilamaisiani
inessive kiilamaisessani kiilamaisissani
elative kiilamaisestani kiilamaisistani
illative kiilamaiseeni kiilamaisiini
adessive kiilamaisellani kiilamaisillani
ablative kiilamaiseltani kiilamaisiltani
allative kiilamaiselleni kiilamaisilleni
essive kiilamaisenani kiilamaisinani
translative kiilamaisekseni kiilamaisikseni
abessive kiilamaisettani kiilamaisittani
instructive — —
comitative — kiilamaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiilamaisesi kiilamaisesi
accusative nom. kiilamaisesi kiilamaisesi
gen. kiilamaisesi
genitive kiilamaisesi kiilamaistesi
kiilamaisiesi
partitive kiilamaistasi kiilamaisiasi
inessive kiilamaisessasi kiilamaisissasi
elative kiilamaisestasi kiilamaisistasi
illative kiilamaiseesi kiilamaisiisi
adessive kiilamaisellasi kiilamaisillasi
ablative kiilamaiseltasi kiilamaisiltasi
allative kiilamaisellesi kiilamaisillesi
essive kiilamaisenasi kiilamaisinasi
translative kiilamaiseksesi kiilamaisiksesi
abessive kiilamaisettasi kiilamaisittasi
instructive — —
comitative — kiilamaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiilamaisemme kiilamaisemme
accusative nom. kiilamaisemme kiilamaisemme
gen. kiilamaisemme
genitive kiilamaisemme kiilamaistemme
kiilamaisiemme
partitive kiilamaistamme kiilamaisiamme
inessive kiilamaisessamme kiilamaisissamme
elative kiilamaisestamme kiilamaisistamme
illative kiilamaiseemme kiilamaisiimme
adessive kiilamaisellamme kiilamaisillamme
ablative kiilamaiseltamme kiilamaisiltamme
allative kiilamaisellemme kiilamaisillemme
essive kiilamaisenamme kiilamaisinamme
translative kiilamaiseksemme kiilamaisiksemme
abessive kiilamaisettamme kiilamaisittamme
instructive — —
comitative — kiilamaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiilamaisenne kiilamaisenne
accusative nom. kiilamaisenne kiilamaisenne
gen. kiilamaisenne
genitive kiilamaisenne kiilamaistenne
kiilamaisienne
partitive kiilamaistanne kiilamaisianne
inessive kiilamaisessanne kiilamaisissanne
elative kiilamaisestanne kiilamaisistanne
illative kiilamaiseenne kiilamaisiinne
adessive kiilamaisellanne kiilamaisillanne
ablative kiilamaiseltanne kiilamaisiltanne
allative kiilamaisellenne kiilamaisillenne
essive kiilamaisenanne kiilamaisinanne
translative kiilamaiseksenne kiilamaisiksenne
abessive kiilamaisettanne kiilamaisittanne
instructive — —
comitative — kiilamaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiilamaisensa kiilamaisensa
accusative nom. kiilamaisensa kiilamaisensa
gen. kiilamaisensa
genitive kiilamaisensa kiilamaistensa
kiilamaisiensa
partitive kiilamaistaan
kiilamaistansa		 kiilamaisiaan
kiilamaisiansa
inessive kiilamaisessaan
kiilamaisessansa		 kiilamaisissaan
kiilamaisissansa
elative kiilamaisestaan
kiilamaisestansa		 kiilamaisistaan
kiilamaisistansa
illative kiilamaiseensa kiilamaisiinsa
adessive kiilamaisellaan
kiilamaisellansa		 kiilamaisillaan
kiilamaisillansa
ablative kiilamaiseltaan
kiilamaiseltansa		 kiilamaisiltaan
kiilamaisiltansa
allative kiilamaiselleen
kiilamaisellensa		 kiilamaisilleen
kiilamaisillensa
essive kiilamaisenaan
kiilamaisenansa		 kiilamaisinaan
kiilamaisinansa
translative kiilamaisekseen
kiilamaiseksensa		 kiilamaisikseen
kiilamaisiksensa
abessive kiilamaisettaan
kiilamaisettansa		 kiilamaisittaan
kiilamaisittansa
instructive — —
comitative — kiilamaisineen
kiilamaisinensa

Hypernyms

Derived terms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.