kielenkäyttö

Finnish

Etymology

kielen (“of language”) +‎ käyttö (“use”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkie̯lenˌkæy̯tːø/, [ˈk̟ie̞̯le̞ŋˌk̟æy̯t̪ːø̞]
  • Rhymes: -æytːø
  • Syllabification(key): kie‧len‧käyt‧tö

Noun

kielenkäyttö

  1. usage (ways and contexts in which spoken and written words are used)
  2. language (particular words used in speech or a passage of text)
    En voi hyväksyä tuollaista kielenkäyttöä.
    I cannot accept that kind of language.
  3. French (vulgar language)
    Anteeksi kielenkäyttöni.
    Pardon my French.

Declension
Inflection of kielenkäyttö (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative kielenkäyttö kielenkäytöt
genitive kielenkäytön kielenkäyttöjen
partitive kielenkäyttöä kielenkäyttöjä
illative kielenkäyttöön kielenkäyttöihin
singular plural
nominative kielenkäyttö kielenkäytöt
accusative nom. kielenkäyttö kielenkäytöt
gen. kielenkäytön
genitive kielenkäytön kielenkäyttöjen
partitive kielenkäyttöä kielenkäyttöjä
inessive kielenkäytössä kielenkäytöissä
elative kielenkäytöstä kielenkäytöistä
illative kielenkäyttöön kielenkäyttöihin
adessive kielenkäytöllä kielenkäytöillä
ablative kielenkäytöltä kielenkäytöiltä
allative kielenkäytölle kielenkäytöille
essive kielenkäyttönä kielenkäyttöinä
translative kielenkäytöksi kielenkäytöiksi
abessive kielenkäytöttä kielenkäytöittä
instructive — kielenkäytöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielenkäyttö (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielenkäyttöni kielenkäyttöni
accusative nom. kielenkäyttöni kielenkäyttöni
gen. kielenkäyttöni
genitive kielenkäyttöni kielenkäyttöjeni
partitive kielenkäyttöäni kielenkäyttöjäni
inessive kielenkäytössäni kielenkäytöissäni
elative kielenkäytöstäni kielenkäytöistäni
illative kielenkäyttööni kielenkäyttöihini
adessive kielenkäytölläni kielenkäytöilläni
ablative kielenkäytöltäni kielenkäytöiltäni
allative kielenkäytölleni kielenkäytöilleni
essive kielenkäyttönäni kielenkäyttöinäni
translative kielenkäytökseni kielenkäytöikseni
abessive kielenkäytöttäni kielenkäytöittäni
instructive — —
comitative — kielenkäyttöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielenkäyttösi kielenkäyttösi
accusative nom. kielenkäyttösi kielenkäyttösi
gen. kielenkäyttösi
genitive kielenkäyttösi kielenkäyttöjesi
partitive kielenkäyttöäsi kielenkäyttöjäsi
inessive kielenkäytössäsi kielenkäytöissäsi
elative kielenkäytöstäsi kielenkäytöistäsi
illative kielenkäyttöösi kielenkäyttöihisi
adessive kielenkäytölläsi kielenkäytöilläsi
ablative kielenkäytöltäsi kielenkäytöiltäsi
allative kielenkäytöllesi kielenkäytöillesi
essive kielenkäyttönäsi kielenkäyttöinäsi
translative kielenkäytöksesi kielenkäytöiksesi
abessive kielenkäytöttäsi kielenkäytöittäsi
instructive — —
comitative — kielenkäyttöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielenkäyttömme kielenkäyttömme
accusative nom. kielenkäyttömme kielenkäyttömme
gen. kielenkäyttömme
genitive kielenkäyttömme kielenkäyttöjemme
partitive kielenkäyttöämme kielenkäyttöjämme
inessive kielenkäytössämme kielenkäytöissämme
elative kielenkäytöstämme kielenkäytöistämme
illative kielenkäyttöömme kielenkäyttöihimme
adessive kielenkäytöllämme kielenkäytöillämme
ablative kielenkäytöltämme kielenkäytöiltämme
allative kielenkäytöllemme kielenkäytöillemme
essive kielenkäyttönämme kielenkäyttöinämme
translative kielenkäytöksemme kielenkäytöiksemme
abessive kielenkäytöttämme kielenkäytöittämme
instructive — —
comitative — kielenkäyttöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielenkäyttönne kielenkäyttönne
accusative nom. kielenkäyttönne kielenkäyttönne
gen. kielenkäyttönne
genitive kielenkäyttönne kielenkäyttöjenne
partitive kielenkäyttöänne kielenkäyttöjänne
inessive kielenkäytössänne kielenkäytöissänne
elative kielenkäytöstänne kielenkäytöistänne
illative kielenkäyttöönne kielenkäyttöihinne
adessive kielenkäytöllänne kielenkäytöillänne
ablative kielenkäytöltänne kielenkäytöiltänne
allative kielenkäytöllenne kielenkäytöillenne
essive kielenkäyttönänne kielenkäyttöinänne
translative kielenkäytöksenne kielenkäytöiksenne
abessive kielenkäytöttänne kielenkäytöittänne
instructive — —
comitative — kielenkäyttöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielenkäyttönsä kielenkäyttönsä
accusative nom. kielenkäyttönsä kielenkäyttönsä
gen. kielenkäyttönsä
genitive kielenkäyttönsä kielenkäyttöjensä
partitive kielenkäyttöään
kielenkäyttöänsä		 kielenkäyttöjään
kielenkäyttöjänsä
inessive kielenkäytössään
kielenkäytössänsä		 kielenkäytöissään
kielenkäytöissänsä
elative kielenkäytöstään
kielenkäytöstänsä		 kielenkäytöistään
kielenkäytöistänsä
illative kielenkäyttöönsä kielenkäyttöihinsä
adessive kielenkäytöllään
kielenkäytöllänsä		 kielenkäytöillään
kielenkäytöillänsä
ablative kielenkäytöltään
kielenkäytöltänsä		 kielenkäytöiltään
kielenkäytöiltänsä
allative kielenkäytölleen
kielenkäytöllensä		 kielenkäytöilleen
kielenkäytöillensä
essive kielenkäyttönään
kielenkäyttönänsä		 kielenkäyttöinään
kielenkäyttöinänsä
translative kielenkäytökseen
kielenkäytöksensä		 kielenkäytöikseen
kielenkäytöiksensä
abessive kielenkäytöttään
kielenkäytöttänsä		 kielenkäytöittään
kielenkäytöittänsä
instructive — —
comitative — kielenkäyttöineen
kielenkäyttöinensä

See also

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.