kielenalainen

Finnish

Etymology

kielen (“of the tongue”) +‎ alainen (“underneath”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkie̯lenˌɑlɑi̯nen/, [ˈk̟ie̞̯le̞nˌɑ̝lɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑlɑinen
  • Syllabification(key): kie‧len‧a‧lai‧nen

Adjective

kielenalainen (not comparable)

  1. (anatomy) sublingual (located beneath the tongue)

Declension
Inflection of kielenalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kielenalainen kielenalaiset
genitive kielenalaisen kielenalaisten
kielenalaisien
partitive kielenalaista kielenalaisia
illative kielenalaiseen kielenalaisiin
singular plural
nominative kielenalainen kielenalaiset
accusative nom. kielenalainen kielenalaiset
gen. kielenalaisen
genitive kielenalaisen kielenalaisten
kielenalaisien
partitive kielenalaista kielenalaisia
inessive kielenalaisessa kielenalaisissa
elative kielenalaisesta kielenalaisista
illative kielenalaiseen kielenalaisiin
adessive kielenalaisella kielenalaisilla
ablative kielenalaiselta kielenalaisilta
allative kielenalaiselle kielenalaisille
essive kielenalaisena kielenalaisina
translative kielenalaiseksi kielenalaisiksi
abessive kielenalaisetta kielenalaisitta
instructive — kielenalaisin
comitative — kielenalaisine
Possessive forms of kielenalainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielenalaiseni kielenalaiseni
accusative nom. kielenalaiseni kielenalaiseni
gen. kielenalaiseni
genitive kielenalaiseni kielenalaisteni
kielenalaisieni
partitive kielenalaistani kielenalaisiani
inessive kielenalaisessani kielenalaisissani
elative kielenalaisestani kielenalaisistani
illative kielenalaiseeni kielenalaisiini
adessive kielenalaisellani kielenalaisillani
ablative kielenalaiseltani kielenalaisiltani
allative kielenalaiselleni kielenalaisilleni
essive kielenalaisenani kielenalaisinani
translative kielenalaisekseni kielenalaisikseni
abessive kielenalaisettani kielenalaisittani
instructive — —
comitative — kielenalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielenalaisesi kielenalaisesi
accusative nom. kielenalaisesi kielenalaisesi
gen. kielenalaisesi
genitive kielenalaisesi kielenalaistesi
kielenalaisiesi
partitive kielenalaistasi kielenalaisiasi
inessive kielenalaisessasi kielenalaisissasi
elative kielenalaisestasi kielenalaisistasi
illative kielenalaiseesi kielenalaisiisi
adessive kielenalaisellasi kielenalaisillasi
ablative kielenalaiseltasi kielenalaisiltasi
allative kielenalaisellesi kielenalaisillesi
essive kielenalaisenasi kielenalaisinasi
translative kielenalaiseksesi kielenalaisiksesi
abessive kielenalaisettasi kielenalaisittasi
instructive — —
comitative — kielenalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielenalaisemme kielenalaisemme
accusative nom. kielenalaisemme kielenalaisemme
gen. kielenalaisemme
genitive kielenalaisemme kielenalaistemme
kielenalaisiemme
partitive kielenalaistamme kielenalaisiamme
inessive kielenalaisessamme kielenalaisissamme
elative kielenalaisestamme kielenalaisistamme
illative kielenalaiseemme kielenalaisiimme
adessive kielenalaisellamme kielenalaisillamme
ablative kielenalaiseltamme kielenalaisiltamme
allative kielenalaisellemme kielenalaisillemme
essive kielenalaisenamme kielenalaisinamme
translative kielenalaiseksemme kielenalaisiksemme
abessive kielenalaisettamme kielenalaisittamme
instructive — —
comitative — kielenalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielenalaisenne kielenalaisenne
accusative nom. kielenalaisenne kielenalaisenne
gen. kielenalaisenne
genitive kielenalaisenne kielenalaistenne
kielenalaisienne
partitive kielenalaistanne kielenalaisianne
inessive kielenalaisessanne kielenalaisissanne
elative kielenalaisestanne kielenalaisistanne
illative kielenalaiseenne kielenalaisiinne
adessive kielenalaisellanne kielenalaisillanne
ablative kielenalaiseltanne kielenalaisiltanne
allative kielenalaisellenne kielenalaisillenne
essive kielenalaisenanne kielenalaisinanne
translative kielenalaiseksenne kielenalaisiksenne
abessive kielenalaisettanne kielenalaisittanne
instructive — —
comitative — kielenalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielenalaisensa kielenalaisensa
accusative nom. kielenalaisensa kielenalaisensa
gen. kielenalaisensa
genitive kielenalaisensa kielenalaistensa
kielenalaisiensa
partitive kielenalaistaan
kielenalaistansa		 kielenalaisiaan
kielenalaisiansa
inessive kielenalaisessaan
kielenalaisessansa		 kielenalaisissaan
kielenalaisissansa
elative kielenalaisestaan
kielenalaisestansa		 kielenalaisistaan
kielenalaisistansa
illative kielenalaiseensa kielenalaisiinsa
adessive kielenalaisellaan
kielenalaisellansa		 kielenalaisillaan
kielenalaisillansa
ablative kielenalaiseltaan
kielenalaiseltansa		 kielenalaisiltaan
kielenalaisiltansa
allative kielenalaiselleen
kielenalaisellensa		 kielenalaisilleen
kielenalaisillensa
essive kielenalaisenaan
kielenalaisenansa		 kielenalaisinaan
kielenalaisinansa
translative kielenalaisekseen
kielenalaiseksensa		 kielenalaisikseen
kielenalaisiksensa
abessive kielenalaisettaan
kielenalaisettansa		 kielenalaisittaan
kielenalaisittansa
instructive — —
comitative — kielenalaisineen
kielenalaisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.