kalisuttaa

Finnish

Etymology

kalista (“to clank, rattle”) +‎ -uttaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑlisutːɑːˣ/, [ˈkɑ̝liˌs̠ut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): ka‧li‧sut‧taa

Verb

kalisuttaa

  1. (transitive) to make or cause to clank or rattle
    Helena kalisutti kattiloita epätavallisen suurella tarmolla.
    Helen clanked the pots and pans with unusual vigor.

Conjugation
Inflection of kalisuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kalisutan en kalisuta 1st sing. olen kalisuttanut en ole kalisuttanut
2nd sing. kalisutat et kalisuta 2nd sing. olet kalisuttanut et ole kalisuttanut
3rd sing. kalisuttaa ei kalisuta 3rd sing. on kalisuttanut ei ole kalisuttanut
1st plur. kalisutamme emme kalisuta 1st plur. olemme kalisuttaneet emme ole kalisuttaneet
2nd plur. kalisutatte ette kalisuta 2nd plur. olette kalisuttaneet ette ole kalisuttaneet
3rd plur. kalisuttavat eivät kalisuta 3rd plur. ovat kalisuttaneet eivät ole kalisuttaneet
passive kalisutetaan ei kalisuteta passive on kalisutettu ei ole kalisutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kalisutin en kalisuttanut 1st sing. olin kalisuttanut en ollut kalisuttanut
2nd sing. kalisutit et kalisuttanut 2nd sing. olit kalisuttanut et ollut kalisuttanut
3rd sing. kalisutti ei kalisuttanut 3rd sing. oli kalisuttanut ei ollut kalisuttanut
1st plur. kalisutimme emme kalisuttaneet 1st plur. olimme kalisuttaneet emme olleet kalisuttaneet
2nd plur. kalisutitte ette kalisuttaneet 2nd plur. olitte kalisuttaneet ette olleet kalisuttaneet
3rd plur. kalisuttivat eivät kalisuttaneet 3rd plur. olivat kalisuttaneet eivät olleet kalisuttaneet
passive kalisutettiin ei kalisutettu passive oli kalisutettu ei ollut kalisutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kalisuttaisin en kalisuttaisi 1st sing. olisin kalisuttanut en olisi kalisuttanut
2nd sing. kalisuttaisit et kalisuttaisi 2nd sing. olisit kalisuttanut et olisi kalisuttanut
3rd sing. kalisuttaisi ei kalisuttaisi 3rd sing. olisi kalisuttanut ei olisi kalisuttanut
1st plur. kalisuttaisimme emme kalisuttaisi 1st plur. olisimme kalisuttaneet emme olisi kalisuttaneet
2nd plur. kalisuttaisitte ette kalisuttaisi 2nd plur. olisitte kalisuttaneet ette olisi kalisuttaneet
3rd plur. kalisuttaisivat eivät kalisuttaisi 3rd plur. olisivat kalisuttaneet eivät olisi kalisuttaneet
passive kalisutettaisiin ei kalisutettaisi passive olisi kalisutettu ei olisi kalisutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kalisuta älä kalisuta 2nd sing. — —
3rd sing. kalisuttakoon älköön kalisuttako 3rd sing. olkoon kalisuttanut älköön olko kalisuttanut
1st plur. kalisuttakaamme älkäämme kalisuttako 1st plur. — —
2nd plur. kalisuttakaa älkää kalisuttako 2nd plur. — —
3rd plur. kalisuttakoot älkööt kalisuttako 3rd plur. olkoot kalisuttaneet älkööt olko kalisuttaneet
passive kalisutettakoon älköön kalisutettako passive olkoon kalisutettu älköön olko kalisutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kalisuttanen en kalisuttane 1st sing. lienen kalisuttanut en liene kalisuttanut
2nd sing. kalisuttanet et kalisuttane 2nd sing. lienet kalisuttanut et liene kalisuttanut
3rd sing. kalisuttanee ei kalisuttane 3rd sing. lienee kalisuttanut ei liene kalisuttanut
1st plur. kalisuttanemme emme kalisuttane 1st plur. lienemme kalisuttaneet emme liene kalisuttaneet
2nd plur. kalisuttanette ette kalisuttane 2nd plur. lienette kalisuttaneet ette liene kalisuttaneet
3rd plur. kalisuttanevat eivät kalisuttane 3rd plur. lienevät kalisuttaneet eivät liene kalisuttaneet
passive kalisutettaneen ei kalisutettane passive lienee kalisutettu ei liene kalisutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kalisuttaa present kalisuttava kalisutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kalisuttaakseni kalisuttaaksemme
2nd kalisuttaaksesi kalisuttaaksenne
3rd kalisuttaakseen
kalisuttaaksensa
 past kalisuttanut kalisutettu
2nd inessive2 kalisuttaessa kalisutettaessa agent3 kalisuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kalisuttaessani kalisuttaessamme
2nd kalisuttaessasi kalisuttaessanne
3rd kalisuttaessaan
kalisuttaessansa
 negative kalisuttamaton
instructive kalisuttaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kalisuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kalisuttamassa —
elative kalisuttamasta —
illative kalisuttamaan —
adessive kalisuttamalla —
abessive kalisuttamatta —
instructive kalisuttaman kalisutettaman
4th4 verbal noun kalisuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kalisuttamaisillani kalisuttamaisillamme
2nd kalisuttamaisillasi kalisuttamaisillanne
3rd kalisuttamaisillaan
kalisuttamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.