huiputtaa

Finnish

Etymology

Akin to dialectal huipata (“to trade (without seeing the product being sold)”), of uncertain origin, but probably related to huijata in some way.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhui̯putːɑːˣ/, [ˈhui̯put̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uiputːɑː
  • Syllabification(key): hui‧put‧taa

Verb

huiputtaa (transitive, usually atelic)

  1. Synonym of huijata (“to trick, scam”).

Conjugation
Inflection of huiputtaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huiputan en huiputa 1st sing. olen huiputtanut en ole huiputtanut
2nd sing. huiputat et huiputa 2nd sing. olet huiputtanut et ole huiputtanut
3rd sing. huiputtaa ei huiputa 3rd sing. on huiputtanut ei ole huiputtanut
1st plur. huiputamme emme huiputa 1st plur. olemme huiputtaneet emme ole huiputtaneet
2nd plur. huiputatte ette huiputa 2nd plur. olette huiputtaneet ette ole huiputtaneet
3rd plur. huiputtavat eivät huiputa 3rd plur. ovat huiputtaneet eivät ole huiputtaneet
passive huiputetaan ei huiputeta passive on huiputettu ei ole huiputettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huiputin en huiputtanut 1st sing. olin huiputtanut en ollut huiputtanut
2nd sing. huiputit et huiputtanut 2nd sing. olit huiputtanut et ollut huiputtanut
3rd sing. huiputti ei huiputtanut 3rd sing. oli huiputtanut ei ollut huiputtanut
1st plur. huiputimme emme huiputtaneet 1st plur. olimme huiputtaneet emme olleet huiputtaneet
2nd plur. huiputitte ette huiputtaneet 2nd plur. olitte huiputtaneet ette olleet huiputtaneet
3rd plur. huiputtivat eivät huiputtaneet 3rd plur. olivat huiputtaneet eivät olleet huiputtaneet
passive huiputettiin ei huiputettu passive oli huiputettu ei ollut huiputettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huiputtaisin en huiputtaisi 1st sing. olisin huiputtanut en olisi huiputtanut
2nd sing. huiputtaisit et huiputtaisi 2nd sing. olisit huiputtanut et olisi huiputtanut
3rd sing. huiputtaisi ei huiputtaisi 3rd sing. olisi huiputtanut ei olisi huiputtanut
1st plur. huiputtaisimme emme huiputtaisi 1st plur. olisimme huiputtaneet emme olisi huiputtaneet
2nd plur. huiputtaisitte ette huiputtaisi 2nd plur. olisitte huiputtaneet ette olisi huiputtaneet
3rd plur. huiputtaisivat eivät huiputtaisi 3rd plur. olisivat huiputtaneet eivät olisi huiputtaneet
passive huiputettaisiin ei huiputettaisi passive olisi huiputettu ei olisi huiputettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huiputa älä huiputa 2nd sing. — —
3rd sing. huiputtakoon älköön huiputtako 3rd sing. olkoon huiputtanut älköön olko huiputtanut
1st plur. huiputtakaamme älkäämme huiputtako 1st plur. — —
2nd plur. huiputtakaa älkää huiputtako 2nd plur. — —
3rd plur. huiputtakoot älkööt huiputtako 3rd plur. olkoot huiputtaneet älkööt olko huiputtaneet
passive huiputettakoon älköön huiputettako passive olkoon huiputettu älköön olko huiputettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huiputtanen en huiputtane 1st sing. lienen huiputtanut en liene huiputtanut
2nd sing. huiputtanet et huiputtane 2nd sing. lienet huiputtanut et liene huiputtanut
3rd sing. huiputtanee ei huiputtane 3rd sing. lienee huiputtanut ei liene huiputtanut
1st plur. huiputtanemme emme huiputtane 1st plur. lienemme huiputtaneet emme liene huiputtaneet
2nd plur. huiputtanette ette huiputtane 2nd plur. lienette huiputtaneet ette liene huiputtaneet
3rd plur. huiputtanevat eivät huiputtane 3rd plur. lienevät huiputtaneet eivät liene huiputtaneet
passive huiputettaneen ei huiputettane passive lienee huiputettu ei liene huiputettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huiputtaa present huiputtava huiputettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huiputtaakseni huiputtaaksemme
2nd huiputtaaksesi huiputtaaksenne
3rd huiputtaakseen
huiputtaaksensa
 past huiputtanut huiputettu
2nd inessive2 huiputtaessa huiputettaessa agent3 huiputtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huiputtaessani huiputtaessamme
2nd huiputtaessasi huiputtaessanne
3rd huiputtaessaan
huiputtaessansa
 negative huiputtamaton
instructive huiputtaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form huiputtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive huiputtamassa —
elative huiputtamasta —
illative huiputtamaan —
adessive huiputtamalla —
abessive huiputtamatta —
instructive huiputtaman huiputettaman
4th4 verbal noun huiputtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huiputtamaisillani huiputtamaisillamme
2nd huiputtamaisillasi huiputtamaisillanne
3rd huiputtamaisillaan
huiputtamaisillansa

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.