huipputuloinen

Finnish

Etymology

huippu (peak, top) + -tuloinen (-income)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhui̯pːuˌtuloi̯nen/, [ˈhui̯pːuˌt̪ulo̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -uloinen
  • Syllabification(key): huip‧pu‧tu‧loi‧nen

Adjective

huipputuloinen

  1. top-income (being among the people with the highest income)

Declension

Inflection of huipputuloinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative huipputuloinen huipputuloiset
genitive huipputuloisen huipputuloisten
huipputuloisien
partitive huipputuloista huipputuloisia
illative huipputuloiseen huipputuloisiin
singular plural
nominative huipputuloinen huipputuloiset
accusative nom. huipputuloinen huipputuloiset
gen. huipputuloisen
genitive huipputuloisen huipputuloisten
huipputuloisien
partitive huipputuloista huipputuloisia
inessive huipputuloisessa huipputuloisissa
elative huipputuloisesta huipputuloisista
illative huipputuloiseen huipputuloisiin
adessive huipputuloisella huipputuloisilla
ablative huipputuloiselta huipputuloisilta
allative huipputuloiselle huipputuloisille
essive huipputuloisena huipputuloisina
translative huipputuloiseksi huipputuloisiksi
instructive huipputuloisin
abessive huipputuloisetta huipputuloisitta
comitative huipputuloisine
Possessive forms of huipputuloinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huipputuloiseni huipputuloiseni
accusative nom. huipputuloiseni huipputuloiseni
gen. huipputuloiseni
genitive huipputuloiseni huipputuloisteni
huipputuloisieni
partitive huipputuloistani huipputuloisiani
inessive huipputuloisessani huipputuloisissani
elative huipputuloisestani huipputuloisistani
illative huipputuloiseeni huipputuloisiini
adessive huipputuloisellani huipputuloisillani
ablative huipputuloiseltani huipputuloisiltani
allative huipputuloiselleni huipputuloisilleni
essive huipputuloisenani huipputuloisinani
translative huipputuloisekseni huipputuloisikseni
instructive
abessive huipputuloisettani huipputuloisittani
comitative huipputuloisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huipputuloisesi huipputuloisesi
accusative nom. huipputuloisesi huipputuloisesi
gen. huipputuloisesi
genitive huipputuloisesi huipputuloistesi
huipputuloisiesi
partitive huipputuloistasi huipputuloisiasi
inessive huipputuloisessasi huipputuloisissasi
elative huipputuloisestasi huipputuloisistasi
illative huipputuloiseesi huipputuloisiisi
adessive huipputuloisellasi huipputuloisillasi
ablative huipputuloiseltasi huipputuloisiltasi
allative huipputuloisellesi huipputuloisillesi
essive huipputuloisenasi huipputuloisinasi
translative huipputuloiseksesi huipputuloisiksesi
instructive
abessive huipputuloisettasi huipputuloisittasi
comitative huipputuloisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huipputuloisemme huipputuloisemme
accusative nom. huipputuloisemme huipputuloisemme
gen. huipputuloisemme
genitive huipputuloisemme huipputuloistemme
huipputuloisiemme
partitive huipputuloistamme huipputuloisiamme
inessive huipputuloisessamme huipputuloisissamme
elative huipputuloisestamme huipputuloisistamme
illative huipputuloiseemme huipputuloisiimme
adessive huipputuloisellamme huipputuloisillamme
ablative huipputuloiseltamme huipputuloisiltamme
allative huipputuloisellemme huipputuloisillemme
essive huipputuloisenamme huipputuloisinamme
translative huipputuloiseksemme huipputuloisiksemme
instructive
abessive huipputuloisettamme huipputuloisittamme
comitative huipputuloisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huipputuloisenne huipputuloisenne
accusative nom. huipputuloisenne huipputuloisenne
gen. huipputuloisenne
genitive huipputuloisenne huipputuloistenne
huipputuloisienne
partitive huipputuloistanne huipputuloisianne
inessive huipputuloisessanne huipputuloisissanne
elative huipputuloisestanne huipputuloisistanne
illative huipputuloiseenne huipputuloisiinne
adessive huipputuloisellanne huipputuloisillanne
ablative huipputuloiseltanne huipputuloisiltanne
allative huipputuloisellenne huipputuloisillenne
essive huipputuloisenanne huipputuloisinanne
translative huipputuloiseksenne huipputuloisiksenne
instructive
abessive huipputuloisettanne huipputuloisittanne
comitative huipputuloisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huipputuloisensa huipputuloisensa
accusative nom. huipputuloisensa huipputuloisensa
gen. huipputuloisensa
genitive huipputuloisensa huipputuloistensa
huipputuloisiensa
partitive huipputuloistaan
huipputuloistansa
huipputuloisiaan
huipputuloisiansa
inessive huipputuloisessaan
huipputuloisessansa
huipputuloisissaan
huipputuloisissansa
elative huipputuloisestaan
huipputuloisestansa
huipputuloisistaan
huipputuloisistansa
illative huipputuloiseensa huipputuloisiinsa
adessive huipputuloisellaan
huipputuloisellansa
huipputuloisillaan
huipputuloisillansa
ablative huipputuloiseltaan
huipputuloiseltansa
huipputuloisiltaan
huipputuloisiltansa
allative huipputuloiselleen
huipputuloisellensa
huipputuloisilleen
huipputuloisillensa
essive huipputuloisenaan
huipputuloisenansa
huipputuloisinaan
huipputuloisinansa
translative huipputuloisekseen
huipputuloiseksensa
huipputuloisikseen
huipputuloisiksensa
instructive
abessive huipputuloisettaan
huipputuloisettansa
huipputuloisittaan
huipputuloisittansa
comitative huipputuloisineen
huipputuloisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.