handsfree

See also: hands-free

English

Etymology

hands +‎ -free

Adjective

handsfree (not comparable)

  1. That can be used without using the hands, hands-free.
    a handsfree phone

Noun

handsfree (plural handsfrees)

  1. A handsfree phone.

Translations

Anagrams

Finnish

Etymology

< English handsfree

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhændsfriː/, [ˈhænds̠friː]

Adjective

handsfree (not comparable)

  1. handsfree; chiefly used as modifier in compound terms
    handsfree-laite ― handsfree device
    handsfree-toiminto ― handsfree feature

Declension
Inflection of handsfree (Kotus type 21/rosé, no gradation)
nominative handsfree handsfreet
genitive handsfreen handsfreeiden
handsfreeitten
partitive handsfreetä handsfreeitä
illative handsfreehin handsfreeihin
singular plural
nominative handsfree handsfreet
accusative nom. handsfree handsfreet
gen. handsfreen
genitive handsfreen handsfreeiden
handsfreeitten
partitive handsfreetä handsfreeitä
inessive handsfreessä handsfreeissä
elative handsfreestä handsfreeistä
illative handsfreehin handsfreeihin
adessive handsfreellä handsfreeillä
ablative handsfreeltä handsfreeiltä
allative handsfreelle handsfreeille
essive handsfreenä handsfreeinä
translative handsfreeksi handsfreeiksi
abessive handsfreettä handsfreeittä
instructive — handsfreein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of handsfree (Kotus type 21/rosé, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative handsfreeni handsfreeni
accusative nom. handsfreeni handsfreeni
gen. handsfreeni
genitive handsfreeni handsfreeideni
handsfreeitteni
partitive handsfreetäni handsfreeitäni
inessive handsfreessäni handsfreeissäni
elative handsfreestäni handsfreeistäni
illative handsfreehini handsfreeihini
adessive handsfreelläni handsfreeilläni
ablative handsfreeltäni handsfreeiltäni
allative handsfreelleni handsfreeilleni
essive handsfreenäni handsfreeinäni
translative handsfreekseni handsfreeikseni
abessive handsfreettäni handsfreeittäni
instructive — —
comitative — handsfreeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative handsfreesi handsfreesi
accusative nom. handsfreesi handsfreesi
gen. handsfreesi
genitive handsfreesi handsfreeidesi
handsfreeittesi
partitive handsfreetäsi handsfreeitäsi
inessive handsfreessäsi handsfreeissäsi
elative handsfreestäsi handsfreeistäsi
illative handsfreehisi handsfreeihisi
adessive handsfreelläsi handsfreeilläsi
ablative handsfreeltäsi handsfreeiltäsi
allative handsfreellesi handsfreeillesi
essive handsfreenäsi handsfreeinäsi
translative handsfreeksesi handsfreeiksesi
abessive handsfreettäsi handsfreeittäsi
instructive — —
comitative — handsfreeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative handsfreemme handsfreemme
accusative nom. handsfreemme handsfreemme
gen. handsfreemme
genitive handsfreemme handsfreeidemme
handsfreeittemme
partitive handsfreetämme handsfreeitämme
inessive handsfreessämme handsfreeissämme
elative handsfreestämme handsfreeistämme
illative handsfreehimme handsfreeihimme
adessive handsfreellämme handsfreeillämme
ablative handsfreeltämme handsfreeiltämme
allative handsfreellemme handsfreeillemme
essive handsfreenämme handsfreeinämme
translative handsfreeksemme handsfreeiksemme
abessive handsfreettämme handsfreeittämme
instructive — —
comitative — handsfreeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative handsfreenne handsfreenne
accusative nom. handsfreenne handsfreenne
gen. handsfreenne
genitive handsfreenne handsfreeidenne
handsfreeittenne
partitive handsfreetänne handsfreeitänne
inessive handsfreessänne handsfreeissänne
elative handsfreestänne handsfreeistänne
illative handsfreehinne handsfreeihinne
adessive handsfreellänne handsfreeillänne
ablative handsfreeltänne handsfreeiltänne
allative handsfreellenne handsfreeillenne
essive handsfreenänne handsfreeinänne
translative handsfreeksenne handsfreeiksenne
abessive handsfreettänne handsfreeittänne
instructive — —
comitative — handsfreeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative handsfreensä handsfreensä
accusative nom. handsfreensä handsfreensä
gen. handsfreensä
genitive handsfreensä handsfreeidensä
handsfreeittensä
partitive handsfreetään
handsfreetänsä		 handsfreeitään
handsfreeitänsä
inessive handsfreessään
handsfreessänsä		 handsfreeissään
handsfreeissänsä
elative handsfreestään
handsfreestänsä		 handsfreeistään
handsfreeistänsä
illative handsfreehinsä handsfreeihinsä
adessive handsfreellään
handsfreellänsä		 handsfreeillään
handsfreeillänsä
ablative handsfreeltään
handsfreeltänsä		 handsfreeiltään
handsfreeiltänsä
allative handsfreelleen
handsfreellensä		 handsfreeilleen
handsfreeillensä
essive handsfreenään
handsfreenänsä		 handsfreeinään
handsfreeinänsä
translative handsfreekseen
handsfreeksensä		 handsfreeikseen
handsfreeiksensä
abessive handsfreettään
handsfreettänsä		 handsfreeittään
handsfreeittänsä
instructive — —
comitative — handsfreeineen
handsfreeinensä

Derived terms
compounds

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.