härkin

See also: Härkin

Finnish
härkin, hierin, hierrin

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhærkin/, [ˈhærk̟in]
  • Rhymes: -ærkin
  • Syllabification(key): här‧kin

Etymology 1

härk- +‎ -in, probably originally from a front-vowel variant of harkki.[1]

Noun

härkin

  1. A type of utensil used for stirring food consisting of a stick with several branches at one end.
    Synonyms: hierin, hierrin
Declension
Inflection of härkin (Kotus type 33*A/kytkin, kk-k gradation)
nominative härkin härkkimet
genitive härkkimen härkkimien
härkinten
partitive härkintä härkkimiä
illative härkkimeen härkkimiin
singular plural
nominative härkin härkkimet
accusative nom. härkin härkkimet
gen. härkkimen
genitive härkkimen härkkimien
härkinten
partitive härkintä härkkimiä
inessive härkkimessä härkkimissä
elative härkkimestä härkkimistä
illative härkkimeen härkkimiin
adessive härkkimellä härkkimillä
ablative härkkimeltä härkkimiltä
allative härkkimelle härkkimille
essive härkkimenä härkkiminä
translative härkkimeksi härkkimiksi
abessive härkkimettä härkkimittä
instructive — härkkimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of härkin (Kotus type 33*A/kytkin, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative härkkimeni härkkimeni
accusative nom. härkkimeni härkkimeni
gen. härkkimeni
genitive härkkimeni härkkimieni
härkinteni
partitive härkintäni härkkimiäni
inessive härkkimessäni härkkimissäni
elative härkkimestäni härkkimistäni
illative härkkimeeni härkkimiini
adessive härkkimelläni härkkimilläni
ablative härkkimeltäni härkkimiltäni
allative härkkimelleni härkkimilleni
essive härkkimenäni härkkiminäni
translative härkkimekseni härkkimikseni
abessive härkkimettäni härkkimittäni
instructive — —
comitative — härkkimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative härkkimesi härkkimesi
accusative nom. härkkimesi härkkimesi
gen. härkkimesi
genitive härkkimesi härkkimiesi
härkintesi
partitive härkintäsi härkkimiäsi
inessive härkkimessäsi härkkimissäsi
elative härkkimestäsi härkkimistäsi
illative härkkimeesi härkkimiisi
adessive härkkimelläsi härkkimilläsi
ablative härkkimeltäsi härkkimiltäsi
allative härkkimellesi härkkimillesi
essive härkkimenäsi härkkiminäsi
translative härkkimeksesi härkkimiksesi
abessive härkkimettäsi härkkimittäsi
instructive — —
comitative — härkkiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative härkkimemme härkkimemme
accusative nom. härkkimemme härkkimemme
gen. härkkimemme
genitive härkkimemme härkkimiemme
härkintemme
partitive härkintämme härkkimiämme
inessive härkkimessämme härkkimissämme
elative härkkimestämme härkkimistämme
illative härkkimeemme härkkimiimme
adessive härkkimellämme härkkimillämme
ablative härkkimeltämme härkkimiltämme
allative härkkimellemme härkkimillemme
essive härkkimenämme härkkiminämme
translative härkkimeksemme härkkimiksemme
abessive härkkimettämme härkkimittämme
instructive — —
comitative — härkkiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative härkkimenne härkkimenne
accusative nom. härkkimenne härkkimenne
gen. härkkimenne
genitive härkkimenne härkkimienne
härkintenne
partitive härkintänne härkkimiänne
inessive härkkimessänne härkkimissänne
elative härkkimestänne härkkimistänne
illative härkkimeenne härkkimiinne
adessive härkkimellänne härkkimillänne
ablative härkkimeltänne härkkimiltänne
allative härkkimellenne härkkimillenne
essive härkkimenänne härkkiminänne
translative härkkimeksenne härkkimiksenne
abessive härkkimettänne härkkimittänne
instructive — —
comitative — härkkiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative härkkimensä härkkimensä
accusative nom. härkkimensä härkkimensä
gen. härkkimensä
genitive härkkimensä härkkimiensä
härkintensä
partitive härkintään
härkintänsä		 härkkimiään
härkkimiänsä
inessive härkkimessään
härkkimessänsä		 härkkimissään
härkkimissänsä
elative härkkimestään
härkkimestänsä		 härkkimistään
härkkimistänsä
illative härkkimeensä härkkimiinsä
adessive härkkimellään
härkkimellänsä		 härkkimillään
härkkimillänsä
ablative härkkimeltään
härkkimeltänsä		 härkkimiltään
härkkimiltänsä
allative härkkimelleen
härkkimellensä		 härkkimilleen
härkkimillensä
essive härkkimenään
härkkimenänsä		 härkkiminään
härkkiminänsä
translative härkkimekseen
härkkimeksensä		 härkkimikseen
härkkimiksensä
abessive härkkimettään
härkkimettänsä		 härkkimittään
härkkimittänsä
instructive — —
comitative — härkkimineen
härkkiminensä
Further reading

Noun

härkin

  1. genitive singular of härkki

References
  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.