ensimmäinen

Finnish

**Finnish numbers ^(edit)**
		10
	← 0	1	2 →	10 →
Cardinal: yksi Colloquial counting form: yy Ordinal: ensimmäinen Colloquial ordinal: eka, ensin Ordinal abbreviation: 1., 1:nen Digit name: ykkönen Adverbial: kerran, (mathematics) yhdesti Multiplier: yksinkertainen Distributive: yksittäin
Finnish Wikipedia article on 1

Alternative forms

ensimäinen (archaic)

Etymology

From Proto-Finnic *encimeinen. Derived from the superlative of ensi (with -in: *ensin, genitive *ensimmän) with +‎ -inen. The geminated -mm- is due to the word falling in line with other superlative words in Finnish (see -in) which have been influenced by the comparative suffix -mpi. Compare Estonian esimene, Ingrian ensimäin, Karelian ensimäine, Livonian eʼžmi, Ludian eńžimaińe, Veps ezmäne, Votic esimein.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈensimːæi̯nen/, [ˈe̞ns̠imˌmæi̯ne̞n]
Rhymes: -æinen
Syllabification^(key): en‧sim‧mäi‧nen

Adjective

ensimmäinen

first
Synonyms: ensi, eka (colloquial), enstemmäinen (colloquial), päällimmäinen
former (as opposed to latter)
Antonym: jälkimmäinen

Declension

Inflection of ensimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ensimmäinen	ensimmäiset
genitive		ensimmäisen	ensimmäisten ensimmäisien
partitive		ensimmäistä	ensimmäisiä
illative		ensimmäiseen	ensimmäisiin
		singular	plural
nominative		ensimmäinen	ensimmäiset
accusative	nom.	ensimmäinen	ensimmäiset
accusative	gen.	ensimmäisen	ensimmäiset
genitive		ensimmäisen	ensimmäisten ensimmäisien
partitive		ensimmäistä	ensimmäisiä
inessive		ensimmäisessä	ensimmäisissä
elative		ensimmäisestä	ensimmäisistä
illative		ensimmäiseen	ensimmäisiin
adessive		ensimmäisellä	ensimmäisillä
ablative		ensimmäiseltä	ensimmäisiltä
allative		ensimmäiselle	ensimmäisille
essive		ensimmäisenä	ensimmäisinä
translative		ensimmäiseksi	ensimmäisiksi
abessive		ensimmäisettä	ensimmäisittä
instructive		—	ensimmäisin
comitative		—	ensimmäisine

Possessive forms of ensimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ensimmäiseni	ensimmäiseni
accusative	nom.	ensimmäiseni	ensimmäiseni
accusative	gen.	ensimmäiseni	ensimmäiseni
genitive		ensimmäiseni	ensimmäisteni ensimmäisieni
partitive		ensimmäistäni	ensimmäisiäni
inessive		ensimmäisessäni	ensimmäisissäni
elative		ensimmäisestäni	ensimmäisistäni
illative		ensimmäiseeni	ensimmäisiini
adessive		ensimmäiselläni	ensimmäisilläni
ablative		ensimmäiseltäni	ensimmäisiltäni
allative		ensimmäiselleni	ensimmäisilleni
essive		ensimmäisenäni	ensimmäisinäni
translative		ensimmäisekseni	ensimmäisikseni
abessive		ensimmäisettäni	ensimmäisittäni
instructive		—	—
comitative		—	ensimmäisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ensimmäisesi	ensimmäisesi
accusative	nom.	ensimmäisesi	ensimmäisesi
accusative	gen.	ensimmäisesi	ensimmäisesi
genitive		ensimmäisesi	ensimmäistesi ensimmäisiesi
partitive		ensimmäistäsi	ensimmäisiäsi
inessive		ensimmäisessäsi	ensimmäisissäsi
elative		ensimmäisestäsi	ensimmäisistäsi
illative		ensimmäiseesi	ensimmäisiisi
adessive		ensimmäiselläsi	ensimmäisilläsi
ablative		ensimmäiseltäsi	ensimmäisiltäsi
allative		ensimmäisellesi	ensimmäisillesi
essive		ensimmäisenäsi	ensimmäisinäsi
translative		ensimmäiseksesi	ensimmäisiksesi
abessive		ensimmäisettäsi	ensimmäisittäsi
instructive		—	—
comitative		—	ensimmäisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ensimmäisemme	ensimmäisemme
accusative	nom.	ensimmäisemme	ensimmäisemme
accusative	gen.	ensimmäisemme	ensimmäisemme
genitive		ensimmäisemme	ensimmäistemme ensimmäisiemme
partitive		ensimmäistämme	ensimmäisiämme
inessive		ensimmäisessämme	ensimmäisissämme
elative		ensimmäisestämme	ensimmäisistämme
illative		ensimmäiseemme	ensimmäisiimme
adessive		ensimmäisellämme	ensimmäisillämme
ablative		ensimmäiseltämme	ensimmäisiltämme
allative		ensimmäisellemme	ensimmäisillemme
essive		ensimmäisenämme	ensimmäisinämme
translative		ensimmäiseksemme	ensimmäisiksemme
abessive		ensimmäisettämme	ensimmäisittämme
instructive		—	—
comitative		—	ensimmäisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ensimmäisenne	ensimmäisenne
accusative	nom.	ensimmäisenne	ensimmäisenne
accusative	gen.	ensimmäisenne	ensimmäisenne
genitive		ensimmäisenne	ensimmäistenne ensimmäisienne
partitive		ensimmäistänne	ensimmäisiänne
inessive		ensimmäisessänne	ensimmäisissänne
elative		ensimmäisestänne	ensimmäisistänne
illative		ensimmäiseenne	ensimmäisiinne
adessive		ensimmäisellänne	ensimmäisillänne
ablative		ensimmäiseltänne	ensimmäisiltänne
allative		ensimmäisellenne	ensimmäisillenne
essive		ensimmäisenänne	ensimmäisinänne
translative		ensimmäiseksenne	ensimmäisiksenne
abessive		ensimmäisettänne	ensimmäisittänne
instructive		—	—
comitative		—	ensimmäisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		ensimmäisensä	ensimmäisensä
accusative	nom.	ensimmäisensä	ensimmäisensä
accusative	gen.	ensimmäisensä	ensimmäisensä
genitive		ensimmäisensä	ensimmäistensä ensimmäisiensä
partitive		ensimmäistään ensimmäistänsä	ensimmäisiään ensimmäisiänsä
inessive		ensimmäisessään ensimmäisessänsä	ensimmäisissään ensimmäisissänsä
elative		ensimmäisestään ensimmäisestänsä	ensimmäisistään ensimmäisistänsä
illative		ensimmäiseensä	ensimmäisiinsä
adessive		ensimmäisellään ensimmäisellänsä	ensimmäisillään ensimmäisillänsä
ablative		ensimmäiseltään ensimmäiseltänsä	ensimmäisiltään ensimmäisiltänsä
allative		ensimmäiselleen ensimmäisellensä	ensimmäisilleen ensimmäisillensä
essive		ensimmäisenään ensimmäisenänsä	ensimmäisinään ensimmäisinänsä
translative		ensimmäisekseen ensimmäiseksensä	ensimmäisikseen ensimmäisiksensä
abessive		ensimmäisettään ensimmäisettänsä	ensimmäisittään ensimmäisittänsä
instructive		—	—
comitative		—	ensimmäisineen ensimmäisinensä

Derived terms

eka

compounds

References

Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN