argumentoiminen

Finnish

Etymology

argumentoida +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɑrɡumenˌtoi̯minen/, [ˈɑ̝rɡume̞n̪ˌt̪o̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): ar‧gu‧men‧toi‧mi‧nen

Noun

argumentoiminen

  1. verbal noun of argumentoida
    1. reasoning (examining or discussing by arguments)

Declension
Inflection of argumentoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative argumentoiminen argumentoimiset
genitive argumentoimisen argumentoimisten
argumentoimisien
partitive argumentoimista argumentoimisia
illative argumentoimiseen argumentoimisiin
singular plural
nominative argumentoiminen argumentoimiset
accusative nom. argumentoiminen argumentoimiset
gen. argumentoimisen
genitive argumentoimisen argumentoimisten
argumentoimisien
partitive argumentoimista argumentoimisia
inessive argumentoimisessa argumentoimisissa
elative argumentoimisesta argumentoimisista
illative argumentoimiseen argumentoimisiin
adessive argumentoimisella argumentoimisilla
ablative argumentoimiselta argumentoimisilta
allative argumentoimiselle argumentoimisille
essive argumentoimisena argumentoimisina
translative argumentoimiseksi argumentoimisiksi
abessive argumentoimisetta argumentoimisitta
instructive — argumentoimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of argumentoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative argumentoimiseni argumentoimiseni
accusative nom. argumentoimiseni argumentoimiseni
gen. argumentoimiseni
genitive argumentoimiseni argumentoimisteni
argumentoimisieni
partitive argumentoimistani argumentoimisiani
inessive argumentoimisessani argumentoimisissani
elative argumentoimisestani argumentoimisistani
illative argumentoimiseeni argumentoimisiini
adessive argumentoimisellani argumentoimisillani
ablative argumentoimiseltani argumentoimisiltani
allative argumentoimiselleni argumentoimisilleni
essive argumentoimisenani argumentoimisinani
translative argumentoimisekseni argumentoimisikseni
abessive argumentoimisettani argumentoimisittani
instructive — —
comitative — argumentoimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative argumentoimisesi argumentoimisesi
accusative nom. argumentoimisesi argumentoimisesi
gen. argumentoimisesi
genitive argumentoimisesi argumentoimistesi
argumentoimisiesi
partitive argumentoimistasi argumentoimisiasi
inessive argumentoimisessasi argumentoimisissasi
elative argumentoimisestasi argumentoimisistasi
illative argumentoimiseesi argumentoimisiisi
adessive argumentoimisellasi argumentoimisillasi
ablative argumentoimiseltasi argumentoimisiltasi
allative argumentoimisellesi argumentoimisillesi
essive argumentoimisenasi argumentoimisinasi
translative argumentoimiseksesi argumentoimisiksesi
abessive argumentoimisettasi argumentoimisittasi
instructive — —
comitative — argumentoimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative argumentoimisemme argumentoimisemme
accusative nom. argumentoimisemme argumentoimisemme
gen. argumentoimisemme
genitive argumentoimisemme argumentoimistemme
argumentoimisiemme
partitive argumentoimistamme argumentoimisiamme
inessive argumentoimisessamme argumentoimisissamme
elative argumentoimisestamme argumentoimisistamme
illative argumentoimiseemme argumentoimisiimme
adessive argumentoimisellamme argumentoimisillamme
ablative argumentoimiseltamme argumentoimisiltamme
allative argumentoimisellemme argumentoimisillemme
essive argumentoimisenamme argumentoimisinamme
translative argumentoimiseksemme argumentoimisiksemme
abessive argumentoimisettamme argumentoimisittamme
instructive — —
comitative — argumentoimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative argumentoimisenne argumentoimisenne
accusative nom. argumentoimisenne argumentoimisenne
gen. argumentoimisenne
genitive argumentoimisenne argumentoimistenne
argumentoimisienne
partitive argumentoimistanne argumentoimisianne
inessive argumentoimisessanne argumentoimisissanne
elative argumentoimisestanne argumentoimisistanne
illative argumentoimiseenne argumentoimisiinne
adessive argumentoimisellanne argumentoimisillanne
ablative argumentoimiseltanne argumentoimisiltanne
allative argumentoimisellenne argumentoimisillenne
essive argumentoimisenanne argumentoimisinanne
translative argumentoimiseksenne argumentoimisiksenne
abessive argumentoimisettanne argumentoimisittanne
instructive — —
comitative — argumentoimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative argumentoimisensa argumentoimisensa
accusative nom. argumentoimisensa argumentoimisensa
gen. argumentoimisensa
genitive argumentoimisensa argumentoimistensa
argumentoimisiensa
partitive argumentoimistaan
argumentoimistansa		 argumentoimisiaan
argumentoimisiansa
inessive argumentoimisessaan
argumentoimisessansa		 argumentoimisissaan
argumentoimisissansa
elative argumentoimisestaan
argumentoimisestansa		 argumentoimisistaan
argumentoimisistansa
illative argumentoimiseensa argumentoimisiinsa
adessive argumentoimisellaan
argumentoimisellansa		 argumentoimisillaan
argumentoimisillansa
ablative argumentoimiseltaan
argumentoimiseltansa		 argumentoimisiltaan
argumentoimisiltansa
allative argumentoimiselleen
argumentoimisellensa		 argumentoimisilleen
argumentoimisillensa
essive argumentoimisenaan
argumentoimisenansa		 argumentoimisinaan
argumentoimisinansa
translative argumentoimisekseen
argumentoimiseksensa		 argumentoimisikseen
argumentoimisiksensa
abessive argumentoimisettaan
argumentoimisettansa		 argumentoimisittaan
argumentoimisittansa
instructive — —
comitative — argumentoimisineen
argumentoimisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.