arestoittaa

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian арестовать (arestovatʹ).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑrestoi̯tːɑː/, [ˈɑre̞s̠ˌto̞i̯tːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑrestoi̯tːɑː/, [ˈɑre̞ʃˌto̞i̯tːɑː]
  • Rhymes: -oi̯tːɑː
  • Hyphenation: a‧res‧toit‧taa

Verb

arestoittaa

  1. (transitive) to arrest

Conjugation
Conjugation of arestoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular arestoitan en arestoita 1st singular oon arestoittant, oon arestoittanut en oo arestoittant, en oo arestoittanut
2nd singular arestoitat et arestoita 2nd singular oot arestoittant, oot arestoittanut et oo arestoittant, et oo arestoittanut
3rd singular arestoittaa ei arestoita 3rd singular ono arestoittant, ono arestoittanut ei oo arestoittant, ei oo arestoittanut
1st plural arestoitamma emmä arestoita 1st plural oomma arestoittaneet emmä oo arestoittaneet
2nd plural arestoitatta että arestoita 2nd plural ootta arestoittaneet että oo arestoittaneet
3rd plural arestoittaat1), arestoittavat2), arestoitetaa evät arestoita, ei arestoiteta 3rd plural ovat arestoittaneet evät oo arestoittaneet, ei oo arestoitettu
impersonal arestoitetaa ei arestoiteta impersonal ono arestoitettu ei oo arestoitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular arestoitin en arestoittant, en arestoittanut 1st singular olin arestoittant, olin arestoittanut en olt arestoittant, en olt arestoittanut
2nd singular arestoitit et arestoittant, et arestoittanut 2nd singular olit arestoittant, olit arestoittanut et olt arestoittant, et olt arestoittanut
3rd singular arestoitti ei arestoittant, ei arestoittanut 3rd singular oli arestoittant, oli arestoittanut ei olt arestoittant, ei olt arestoittanut
1st plural arestoitimma emmä arestoittaneet 1st plural olimma arestoittaneet emmä olleet arestoittaneet
2nd plural arestoititta että arestoittaneet 2nd plural olitta arestoittaneet että olleet arestoittaneet
3rd plural arestoittiit1), arestoittivat2), arestoitettii evät arestoittaneet, ei arestoitettu 3rd plural olivat arestoittaneet evät olleet arestoittaneet, ei olt arestoitettu
impersonal arestoitettii ei arestoitettu impersonal oli arestoitettu ei olt arestoitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular arestoittaisin en arestoittais 1st singular olisin arestoittant, olisin arestoittanut en olis arestoittant, en olis arestoittanut
2nd singular arestoittaisit, arestoittaist1) et arestoittais 2nd singular olisit arestoittant, olisit arestoittanut et olis arestoittant, et olis arestoittanut
3rd singular arestoittais ei arestoittais 3rd singular olis arestoittant, olis arestoittanut ei olis arestoittant, ei olis arestoittanut
1st plural arestoittaisimma emmä arestoittais 1st plural olisimma arestoittaneet emmä olis arestoittaneet
2nd plural arestoittaisitta että arestoittais 2nd plural olisitta arestoittaneet että olis arestoittaneet
3rd plural arestoittaisiit1), arestoittaisivat2), arestoitettais evät arestoittais, ei arestoitettais 3rd plural olisivat arestoittaneet evät olis arestoittaneet, ei olis arestoitettu
impersonal arestoitettais ei arestoitettais impersonal olis arestoitettu ei olis arestoitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular arestoita elä arestoita 2nd singular oo arestoittant, oo arestoittanut elä oo arestoittant, elä oo arestoittanut
3rd singular arestoittakoo elköö arestoittako 3rd singular olkoo arestoittant, olkoo arestoittanut elköö olko arestoittant, elköö olko arestoittanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural arestoittakaa elkää arestoittako 2nd plural olkaa arestoittaneet elkää olko arestoittaneet
3rd plural arestoittakoot elkööt arestoittako, elköö arestoitettako 3rd plural olkoot arestoittaneet elkööt olko arestoittaneet, elköö olko arestoitettu
impersonal arestoitettakkoo elköö arestoitettako impersonal olkoo arestoitettu elköö olko arestoitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular arestoittanen en arestoittane
2nd singular arestoittanet et arestoittane
3rd singular arestoittanoo ei arestoittane
1st plural arestoittanemma emmä arestoittane
2nd plural arestoittanetta että arestoittane
3rd plural arestoittanoot evät arestoittane, ei arestoitettane
impersonal arestoitettannoo ei arestoitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st arestoittaa present arestoittava arestoitettava
2nd inessive arestoittajees past arestoittant, arestoittanut arestoitettu
instructive arestoittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (arestoittakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative arestoittamaa
inessive arestoittamaas
elative arestoittamast
abessive arestoittamata
4th nominative arestoittamiin
partitive arestoittamista, arestoittamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 18
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.